Vous êtes sur la page 1sur 20

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen

innovaatiopolitiikan sisällöt ja jäsentely

TEM / Innovaatio-osasto /
Kysyntäinnovaatiot-ryhmä
(www.TEM.fi/INNO)
Politiikan määrittelyn tausta ja tavoitteet

Innovaatiopoliittinen selonteko
• ”Kevääseen 2009 mennessä TEM selvittää, minkälaisella politiikalla
edistetään kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa”
• Syksyllä 2009 ”Politiikkakehikon pohjalta laaditaan TEMin johdolla
kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimintaohjelma”

Tavoitteet:
• Lisätä ymmärrystä siitä, mitä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys merkitsee,
erityisesti innovaatiopolitiikan kannalta
• Luoda kokonaisvaltainen ja uusimpaan tietoon perustuva näkemys
politiikan sisällöistä ja jäsentelystä
Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka

Kasvavat innovaatiomyönteiset
markkinat

Käyttäjien
aktivointi ja osallistaminen

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka
1. Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka
Miksi huomio kysyntään?
• Innovaatiotoimintaa tarkastellaan aiempaa laajemmissa
yhteyksissä
• Markkinoilla sekä kysyntä että tarjonta vaikuttavat innovaatioiden
syntyyn ja leviämiseen
• Innovaatioiden kysynnän laatuun ja kasvuun vaikuttaminen tuo
uuden ulottuvuuden innovaatiopolitiikkaan
• Monet yhteiskunnan toimijat (markkinoiden ulkopuolellakin)
vaikuttavat merkittävästi innovaatioiden kysyntään, markkinoille
pääsyyn ja hyväksyttävyyteen

• Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka auttaa vastaamaan


innovaatioilla laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten
• ilmastonmuutos ja energian saatavuus
• ympäristöä kuormittavat tuotteet ja elintavat
• väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden tuottavuus
• Samalla innovatiivisista ratkaisuista luodaan kansallista kilpailuetua
Mitä tavoitellaan?
• Kasvavia, innovaatioiden syntymistä ja leviämistä suosivia
markkinoita
• vahvistamalla ja suuntaamalla kysyntää innovatiivisiin tuotteisiin,
palveluihin ja ratkaisuihin
• vaikuttamalla yksityiseen ja julkiseen kysyntään
• vaikuttamalla asenteisiin ja kulutuskäyttäytymiseen
• vahvistamalla luottamusta uusin ratkaisuihin
• parantamalla markkinoiden toimivuutta, jotta kysyntä voi
tehokkaammin toimia innovaatioiden ajurina
• luomalla edellytyksiä edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle alueilla,
joilla on globaalia kysyntäpotentiaalia
• edistämällä systeemisesti innovaatioiden kysyntää, hyväksyttävyyttä ja
markkinoille pääsyä
Lisäarvo yrityksille

• Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka parantaa yritysten


kilpailukykyä
• luomalla kysyntää ja markkinoita innovatiivisille ratkaisuille

• luomalla edellytyksiä edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle

• pienentämällä kaupallistamisen riskiä mm.


• nopeuttamalla uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä ja
innovaatioiden leviämistä

• tukemalla innovaatiotoimintaa johdonmukaisella sääntelyllä.


Määritelmä

Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla edistetään


innovaatioiden syntymistä ja leviämistä vahvistamalla
innovaatioiden kysyntää ja parantamalla niiden
käyttöönoton edellytyksiä.
Politiikkakehikko
Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan osa-alueet

Osaamistason Kannusteiden Infrastruktuurin Sääntelyn uudistaminen


nostaminen kehittäminen parantaminen
• Säädösvalmistelu
• Ennakointi • Rahoitukselliset • Kysyntälähtöinen - Tulevaisuussuuntautuneen
- Muutostrendien ja systeemisen sääntelyn
kannustimet innovaatiopolitiikka edistäminen
edelläkävijyys- - Verotuksen käyttö systeemisenä
mahdollisuuksien - Sääntelyn innovaatio-
ohjauskeinona toimintatapana myönteisyyden lisääminen
tunnistaminen - Rahoitus kysyntälähtöiselle
- Tulosten viestinnän - Innovaatiotoimintaan liittyvän - Innovaatioita lisäävien
T&K&I-toiminnalle poliittisen päätöksenteon haastavien tavoitteiden
ulottaminen laajalle yleisölle
ennustettavuuden ja asettaminen markkinatoimijoille
• Julkinen sektori ennakoitavuuden
• Tutkimus parantaminen
tienavaajana • Suositukset ja merkinnät
- Kohdistaminen alueille, joilla - Edellytysten luominen
- Julkinen sektori esikuvana - Käyttäjien tiedostavien
tunnistetaan edelläkävijämarkkinoiden
uusien ratkaisujen valintojen mahdollistaminen
yhteiskunnallisesti merkittäviä syntymiselle
käyttöönottamisessa - Käyttöön ja kulutukseen
haasteita - Julkisen sektorin toimien
- Panostukset vaikuttaminen
- Kysyntäinnovaatioiden johdonmukaisuuden
demonstraatiohankkeisiin ja
mahdollisuuksien parantaminen yhteisesti
referenssilaitoksiin
tunnistaminen
- Uusien toimintamallien päätettyjen tavoitteiden • Kilpailu ja markkinat
innovaatiotoiminnassa saavuttamiseksi - Markkinoiden toimivuuden
pilotointiympäristöjen
kehittäminen parantaminen
• Koulutus ja osaaminen - Kannusteiden kehittäminen - Kilpailun korostaminen
• Yksityisen ja julkisen innovaatioiden ajurina
- Osaamisen parantaminen innovaatioita edistävien
julkisissa hankinnoissa sektorin yhteistyö (PPP)
julkisten hankintojen - Yhteistyön toimivuuteen
- Vaikuttaminen kuluttajien lisäämiseksi • Standardisointi
tietoisuuteen ja vaikuttaminen sekä uusien
- Julkisen sektorin tiedon ja mahdollisuuksien ja - Markkinoita luovien ja
suhtautumiseen sisältöjen kaupallisen innovaatioihin kannustavien
innovaatioiden hyödyistä toimintamallien kartoitus
hyödyntämisen helpottaminen - Kumppanuuden lisääminen standardien lisääminen
- Standardisoinnin ja - Standardisointijärjestelmän
standardien hyödyntämisen julkisten palvelujen
järjestämisessä toimivuuden parantaminen
lisääminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
Energiatehokkuus, biopolttoaineet

Kestävä kulutus
Biotuotteet, kierrätys

Puhdas vesi ja ilma

Liikenne
Älykkäät järjestelmät, kestävät liikennöintimuodot

Terveys ja hyvinvointi
Ennaltaehkäisevä terveyden huolto, sähköiset ratkaisut

Turvallisuus

Julkisten palvelujen tuottavuus


Sähköinen hallinto
Kysyntälähtöisyyden välineitä ja teema-alueita


Sääntely

Standardisointi
Tutkimus ja ennakointi
Julkinen sektori tienavaajana

[ ] Haastavat tavoitteet

Suositukset ja merkinnät

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö


2. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka
Miksi huomio käyttäjälähtöisyyteen?
• Käyttäjien valta markkinoilla kasvaa
• Globalisaatio ja internet antavat käyttäjille aikaisempaa paremmat
mahdollisuudet
• vertailla ja valita tuotteita
• vaikuttaa tuottajiin ja tuotteiden sekä palveluiden sisältöihin
• osallistua tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
• Käyttäjät ovat entistä tiedostavampia ja vaativampia
• tietoisuuden lisääntymisen ja asenteiden muutosten seurauksena
• tieto- ja viestintäteknologioiden tarjoamien uusien mahdollisuuksien
ansiosta
• koulutus- ja osaamistason noustua laajalla rintamalla (tiedon
demokratisoituminen)
Mitä tavoitellaan?
• Edistetään käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yksityisellä ja
julkisella sektorilla
• osallistamalla käyttäjiä entistä järjestelmällisemmin innovaatiotoimintaan
• parantamalla käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyötyjä koskevaa
tietoisuutta
• lisäämällä käyttäjälähtöisyyttä koskevaa tutkimusta ja osaamista
• perustamalla käyttäjälähtöisiä innovaatioita tukevia kehittämisalustoja
• tuomalla saataville uusimpia menetelmiä käyttäjätarpeiden sekä
markkinatrendien tunnistamisessa, ennakoinnissa ja analysoinnissa
• Muotoilutyökalut käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajina
• Internet-pohjaiset analyysityökalut tietomassojen analyysissä
• Etnografia ja kehittyneet käyttäjätarpeiden analyysityökalut
• Ennakointimenetelmät
Käyttäjälähtöisyys menestystekijänä

• Yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien


varaan
• Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei enää riitä, koska
arvonluonti perustuu yhä enemmän räätälöityihin tuote-palvelu -
ratkaisuihin
• Käyttäjälähtöisyys-ilmiön parempi ymmärtäminen luo kilpailuetuja
• Uudet tutkimus- ja analyysimenetelmät mahdollistajina
• Julkisten palvelujen uudistaminen
• Käyttäjät tuodaan mukaan kehittämään julkisia palveluita ja
vaikuttamaan valinnoillaan niiden sisältöön
Lisäarvo yrityksille ja kunnille
• Käyttäjälähtöisyys mahdollistaa yrityksille uusia kilpailuetuja, sillä
• käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa huomio kohdistetaan käyttäjien
tarpeisiin jo kehittämistoiminnan alussa
• käyttäjätieto ja käyttäjien tunnistetut tarpeet merkitsevät uusia
arvonluontimahdollisuuksia
• kansainvälisille markkinoille pääsy vauhdittuu aikaisen trendien tunnistamisen
avulla
• kaupallistamisen riski vähenee
• kyse on myös lähes rajattomien ulkoisten resurssien
hyödyntämismahdollisuudesta käyttäjien tuottaessa sekä sisältöä että uusia
sovelluksia
• Käyttäjälähtöisyys parantaa julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta
• Parantaa kykyä tuottaa asiakaskohtaista lisäarvoa
• Keino lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sitoutuneisuutta
Käyttäjälähtöisyydellä
laaja-alaistetaan innovaatiopolitiikkaa
• Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka
• parantaa innovaatiopolitiikan panos-tuotos -suhdetta tehostuneen
kaupallistamisen johdosta
• tehostaa innovaatiotoimintaa alueilla, jonne politiikan välineet eivät
ole aiemmin kohdistuneet
• edistää tuotteiden ja palveluiden uudistumista ja radikaalien
innovaatioiden syntymistä
• kohdistaa huomion kuntalaisiin ja näiden vaikutusmahdollisuuksiin
julkisten palvelujen uudistamisen lähtökohtana
Määritelmä

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka edistää


käyttäjien tarpeisiin ja järjestelmälliseen
osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä
yksityisellä että julkisella sektorilla.
Politiikkakehikko
Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet

Osaamistason nostaminen Kannusteiden Infrastruktuurin Sääntelyn uudistaminen


kehittäminen parantaminen
• Tutkimus • Käyttäjä- ja julkisen
- Suuntaaminen • Rahoitukselliset ym. • Tietotekninen tiedon hyödyntäminen
käyttäjälähtöisyyttä tukevaksi kannustimet infrastruktuuri - Yksityisyyden suojan
- Käyttäjälähtöisen innovoinnin - Uusien instrumenttien - Laadun, avoimuuden ja merkityksen arviointi
yleisyyttä ja kehittyneisyyttä kehittäminen luottamuksen parantaminen - Julkisen tiedon käyttöehtojen
kuvaavien indikaattorien - Nykyisten instrumenttien - Tietojärjestelmien parantaminen käyttäjä-
kehittäminen rahoituskriteerien yhteensopivuuden edistäminen innovointia edistäväksi
uudistaminen erityisesti julkisella sektorilla
• Koulutus ja osaaminen - Muiden kannustimien arviointi • Osallistavat toimintatavat
- Vaativan, vastuullisen ja ja vahvistaminen erityisesti • Yksityisen ja julkisen - Kansalaisen valinnan- ja
osallistuvan kuluttajan taitoihin avoimessa vaikutusmahdollisuuksia
vaikuttaminen
sektorin yhteistyöhön
innovaatioympäristössä sekä edistävän lainsäädännön
- Monitaitoisuuden ja julkisella sektorilla
(PPP) perustuvat
kehittäminen
moniarvoisuuden korostaminen innovointialustat ja - Kumppanuuden edistäminen
- Panostukset kulttuuri- ja kehitysympäristöt eri palveluntuottajasektorien
muotoiluosaamiseen
• Tietoisuus ja
- Käyttäjälähtöisyyden ja välillä
- Muotoilun (ml. palvelu-) vaikutusmahdollisuudet sektorirajat ylittävän
hyödyntäminen yrityksissä - Kansalaisten, yritysten ja verkostoitumisen vahvistaminen
strategisena välineenä julkisen sektorin • Immateriaalioikeudet
(ml. kehitysympäristöjen välillä, - Sääntelykehikon ja sääntelyn
- Aineettoman omaisuuden käyttäjälähtöisyyteen liittyvän esim. Living Labs -konsepti)
parempi hallinta avoimessa tietoisuuden ja toimivuuden parantaminen
innovaatioympäristössä vaikutusmahdollisuuksien avoimessa, käyttäjälähtöisessä
parantaminen
• Julkisten palvelujen innovaatiotoiminnassa
uudistaminen - Käyttäjälähtöisen
• Menetelmät ja välineet - Käyttäjälähtöisyyden periaatteen innovaatiotoiminnan tuottojen
- Menetelmien saatavuuden ja käyttöönotto ja vastuunjaon selkeyttäminen
käytön edistäminen, erityisesti - Palvelumuotoilun
ennakointi-, etnografia-, Internet- hyödyntäminen julkisten
ja tarveanalyysityökalut palvelujen uudistamisessa
Käyttäjän
mieli
Henkilöiden tarpeet,
mieltymykset, kokemukset Lisääntyvä tarve tulkita
käyttäjien piilevät /
tulevat tarpeet joihin ei
Etnografiset menetelmät ole valmiita ratkaisuja

Teknologia-tiekartat Osallistetaan kohderyhmä /


-yhteisö kehitysprosessiin

Käyttötilannehaastattelut Trendianalyysi

Tarvekartoitukset - puutteet
Altistaminen - kielikylvyt

Käyttäjähaastattelut Käyttäjien kyky


artikuloida /
Tapojen ja käytäntöjen kartoitus kertoa omista
tarpeistaan

Ryhmähaastattelut

Käyttäjän
ääni
Vähittäinen parannus Merkittävä uudistus Epäjatkuva innovaatio
Tavoitellun innovaation luonne Lähde: Inovo Technologies, 2007
Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka
• Edistetään innovaatioihin kohdistuvaa kysyntää
• Parannetaan kykyä omaksua uusia innovatiivisia ratkaisuja
•Edistetään kykyä tulkita markkinoiden tarpeita ja kysyntäpotentiaalia
Innovaatiomyönteiset markkinat

• Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen • ‘Vaativa’ ja innovaatiomyönteinen lainsäädäntö


• Innovaatioita tukeva standardisointi • Kilpailua edistävä sääntely
• Innovaatioiden edistäminen julkisilla hankinnoilla

Kysyntä, kilpailu ja kulttuuri innovaatioiden kannusteina

Käyttäjälähtöisyys toimintatapana

• Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen


• Design käyttäjälähtöisten innovaatioiden mahdollistajina

• Käyttäjien entistä järjestelmällisempi osallistaminen innovaatiotoimintaan


• Uusimpien menetelmien hyödyntäminen tarpeiden ja trendien tunnistamisessa
• Innovaatiopolitiikan ja sen välineiden kohdentaminen käyttäjälähtöisyyteen
Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka