ANTIIKIN VAIKUTUS

LNSIMAISEEN KULTTUURIIN

Antiikiksi kutsutaan Vlimeren piiriss noin vuosien 100 eKr. ja 500
jKr. vlisen aikana vallinnutta Rooman ja Kreikan kulttuuria.
Antiikin kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.
Antiikin Kreikka koostui kaupunkivaltioista. Rooma taas oli aluksi
pieni kyl, mutta siit tuli valloitussotien myt Vlimeren aluetta
hallitsevan imperiumin keskus.
Yhten antiikin suurimmista perinnist on pidetty demokratian
ideaa. Demokratiasta voimme kiitt noin 640560 eKr. elnytt
valtiomiest Solonia, joka toteutti merkittvi hallintouudistuksia
Ateenassa ja karsi ylhisn valtaa. Demokratia syntyi Ateenassa 500-
luvun lopulla ja levisi myhemmin useisiin Kreikan
kaupunkivaltioihin. Demokraattista hallitusmuotoa kytetn viel
nykypivnkin.
Antiikin uskonto oli polyteistinen eli monijumalainen, niin ett
jokaisella jumalalla oli oma erityisalueensa. Kreikkalaisten
uskonnossa ylijumalan oli zeus, joka toimi taivaanhallitsijana ja jonka
uskottiin liikuttavan pilvi ja lhettvn sateen, ukkosen ja salaman.
Kun taas Ateenan suojelusjumalattaren ja viisaudenjumalattaren
Pallas Athenen uskottiin suosivan ksitit. Kreikkalaisilla ei ollut
mitn kristittyjen Raamattuun verrattavaa kirjaa. Kertomukset
jumalista siirtyivt sukupolvelta toiselle runomuotoisten kertomuksien
kautta. Kreikkalaisille uskonto oli pikemminkin tekoja kuin
uskomuksia. Uskonnolliset juhlat rytmittivt elm ja niiden
yhteydess toimitettiin riittej. Uskonto nkyi Roomalaisten elmss
kaikkialla. Ihmiset rukoilivat jumalia elmn murroskohdissa ja
kriiseiss. Roomalaisessa uskonnossa otettiin huomioon eri elinkeinot
ja elmnalueet. Roomalaisten tuntemien jumalien mr kasvoi
kaiken aikaa. Kreikkalaisten ylijumalaa Zeusta vastasi Juppiter,
Zeuksen puolisoa Heraa taas Juno. Uskonto ei Antiikin Roomassa
ollut yhteninen oppirakennelma. Roomalaisilla ei ollut pyhi kirjoja.
Kristinusko kehittyi ajanlaskumme alussa. Se saavutti suosiota aluksi
Rooman valtakunnan itosissa ja varattomien keskuudessa. Kristityt
joutuivat viranomaisten vainoamiksi, koska he eivt suostuneet
osallistumaan keisarin palvontaan. Yksijumalaisena eli
monoteistisena se poikkesi kuitenkin sek Kreikan ett Rooman
uskonnoista. 300-luvulla se yleistyi, kun se sai keisarien tuen.
Antiikin aikana syntynyt kristinusko on vaikuttanut 2000 vuoden
aikana hyvin paljon lnsimaiseen kulttuuriin.
Antiikin aikana kuvataidetta ei erotettu ksitytaidosta. Taiteen ja
estetiikan alalta kreikkalaisilla on ollut roomalaisia suurempi vaikutus
nykyaikaan. Alkunsa teatteri sai viinin ja hedelmllisyyden jumalalle
Dionysokselle jrjestetyiss juhlissa. Aluksi juhlissa olivat kuoro,
joka laulamisen lisksi mys tanssi. Myhemmin siihen listtiin
nyttelijit ja niin syntyivt nytelmt.
Antiikin Kreikan ajoilta syntynyt filosofinen ajattelu on silynyt
lnsimaiseen kulttuuriimme asti. Sen katsotaan syntyneen
kreikkalaisen maailman vaurastumisen myt. Trkeimpin
filosofeina jo antiikin ajoilla olivat Sokrates, Platon ja Aristoteles ja
heit pidetnkin keskeisin henkilin viel nykypivnkin.

Antiikin ksitykset hyvst puhe- ja kirjoitustyylist ovat vaikuttaneet
lnsimiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuus alkoi kehitty Roomassa
200- luvun lopulla eKr. Kirjallisuudenlajit omaksuttiin Kreikasta ja
monet roomalaiset kirjoittivat kreikaksi. Roomalaisen kirjallisuuden
kultakausi alkoi ensimmisell vuosisadalla, jolloin vaikuttivat monet
tunnetuimmista roomalaisista kirjailijoista kuten Cicero, Catullus ja
Horatius. Ciceron latinasta tuli ihanne, jota jljiteltiin uusimmalle
ajalle saakka. Eeppinen ja lyyrinen runous omaksuttiin Kreikasta.
Satiiri taas oli roomalaisten oma runouden laji.

Antiikista on omaksuttu paljon esteettisi ihanteita: milt nytt
kaunis ihminen ja harmoninen rakennus.

Antiikki on jttnyt meille paljon vaikutteita, jotka ovat auttaneet
lnsimisen kulttuurin kehityksess. Antiikin vaikutteita nkyy viel
nykynkin ja ehk viel tulevaisuudessakin niit tulee nkymn.