Académique Documents
Professionnel Documents
Culture Documents
Chumbesaj taan
Editorial
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
Kaajsaj
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
xTSUUJ
Aarn Puc Chi
In nae ku tsikbaltik ti teen bix uchak u yantal le baajo. Ku yaalike yanchaj bin juntul mak jach
taj tsuut, ken yanlak u yuulaje chen buul ku sijik jaantbil, tak ti u paalale chen kutbil iik ku tsajik tiob.
Juntenake taan jaanal ti jumpel naaj ku patal tu kajtalil xKuxche. Le maka kaaj saschaje ka
joop u bin te tuux taan jaanale; ka kuch te naaje kaaj kaam yetel uts. Bisaab tu yiknal jumpel
mayak che tuux yaan u jeejelasil jaanaloob meentaan yetel bak, le kaaj tu yilaj maalob u tsentaale kaaj tu yaalaj beya:
Yaan in tsentik in wuulajoob yetel baal ki.
Tujeel kiine u yatane tan u meentik xtsuuj, ti le jeelo kaaj tu yilaj tan u kuchul
u yitsin, kaaj tu yaalaj ti u yatan beya:
Eyaj xnuuk, taak le jaanalo tumen tan u taal in witsin.
Tuux ken in taakej? kaaj nuktaab ti.
Kaaj tun tu yaalaj kaaj muukuk tsu luum. Bey uchik u meentaalo. Ti le jeelo ka kuch u yitsin,
ka tu kamaj yetel uts, aalaab ti kaaj u xekt u baj, ka tu chunsaj u tsikbaloob. Ma seen sam
joopok u tsikbaloobe kaaj taanoob jaanal tumen le xkoolele. Chen kutbil iik tu jaantoob. Tsook
u bin u yitsine kaaj bin yetel u yatan u jal le xtsuuj mukaane, chen tan u jalikoobe kaaj tu
yiloob mix baal yani, chen jumpel jool ku bin yanal le luumo.
Le mejen xtsuuje kuxlajoob, le beetik ku yaalaale le mejen baajoobo beyoob mejen
xtsuuje, tutstak yetel u pooloobe wolistak.
Kaajsaj
Pgina 3
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
In xki'ichpan na'ech
Mara Estela Nah Canul
Ichil in tukultik a kiichpanile
Oonajke tin wuuyaj a taan
Ookonaj in x-kiichkelem ichoob
Kaa tin wilaj nach yanech tan taal
Tu sas akabil le x-ekoobo
tin wilaj a tal a meken
ta cho u jail in wiche kaa tin wuuye
tan kayiken
kaalikil tan kayikene
man tin wich in yaakumech
kaaj ten kex naaneche
tech xane a yaakumen
a yaabilmen bey u jatsutsil le kaano
tumen ti tin wilaj a kiichpanili
kiichpanech bey juntul x-ukume
kiichpanech tumen in naech
tin wilaj u kiimakolal a puksiikal
tin wiknal
in woojel ta woolal kuxaanen
teech u muukil in kuxtal
teech u kiimakolalil in sastal
x-kiichpan na in waalik tech
tumen kin yaayantik ka pixen yetel a jobnel x-na
u nikteil a yaabilal in kat ka loolnak
utial ka sijiken tu pik sastalil a tooj olal
in yaabilmech bulkiin
in woojel kuxaanech tin puksiikal
in yaabilmech tulakal ookin
tumen in xkiichpan naech tak tu xuul in kuxtal
Kaajsaj
Pgina 4
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
Victor Ciau
Tu kajil Buenavista bakalar, ku yaantal juntul x-men u kaaba Don niko, ichij uj tsikbale ku aake kich kelen
yuum kaansten in tsaakej makoob kojanoobo.
Te sutuka biikajoon tsikbateex le kin ka tuj meyajtal uj meejul chachaako Don Niko, tuux tu ejental uj
grabartaal meen juntul x-chup, le la tial u chaantaal cheen tsoko, u kaaba le x-chuupa Meztli Suares; uj
yaaxil e uyik, tuumpel chachake pajchajal uj yaantal juntul koleli, e jela uchij men le chupala leti uj poolil le
grabara, letie uj yojel ma taan uj pajtal u patal tuux kuj uchle meyaja, tak le x-men u yojlo, bale, lej x-men tuj
kaataj te yuumtsiloobo ka pajchajak uj chakoob u paatal le chupala tial ka utsil jokemeyajo, le grabaro, men u
yuum kunuj pat kachili.
Le chachako tsook yeetel utsil, bale lej baaj tuj meyajtal le x-meno, uj patkej chupal iche meyajo, ma cheen
tosja tu meyaj ti, le la sunaj chak ikil. Kuj akoobe kastigo bin.
Le tsibal ka xojka uj tsikbal Meztli Suarez x-kolel meyajte chaana, ku kabajtik EL LEGADO. Juupel esajil tu najil
xok lakin UNO.
Kaajsaj
Pgina 5
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
Jumpel tenake in kiike yaanchaj u novio, min yaan keex 15 jaab ti, chen baale ma utschaj u yich le
xiipalo, ka tun tu pataj. Beey tuno man kiinoobe ka tu yuububaj jelaan, beey yaan yaayaj kiinan
pooltie, chen baale letie tu tukultaje wa chen iik jats u tanil u pool, beey tuno bisaab yiknal jmeen
ka joosaab u suerte, kaa aalaab tie, leti u novio beetiko tumen ma tu ejent u taano, leti tsa
kojaanil ti yoolal ma u sikubaj tu jeel mak. Man tun kex joo winale, tial u kiin u kaaba, ich noviembreake ka bisaab kexbil. Kaabetchaj u biskoob 13 rosas, 6 kib, ja asanjar, juntul tankelem x-boox
kaax, ruuda yetel sak nook beeyxan jumpel karton. Le kaaj kuchoobe ka joosaab u suerte tu
kaaten, tial ka ilaak bix yanil, le ka tsooke chun u santiguartaal, taab u kibil, le rosa ich le jao tak
xan ich le ja asanjaro, tu tsooke, kinsaab le x-kaax tu poolo kaaj kime ka koop ich le kartono,
bisaab tun taak sementerio mukbil. Beey tun xano tsaab ti, u x-mukul taanil yoolal ma u ka beetaal
kaas ti.
Tulakal baaxoob ku yuchul ti mejen kaaje; ku yuchul xan ti nukuch kaaj, chen baale le
j-meenoobo, yaan kiine tulakal baaxoob ku yaalikoobo jach man jaaj, tsookole ku tsajkoob
mak wa tumen ku ejentikoob le taana. Bey tuno in kiike tak tu bejlaila maatan u ka jan seb
nuktik u taan juntul xiipal taak xan tuakal baax ku siibil tie maatan u chiik yetel u x-nooj kab
chen yetel u x-tsik kabil tumen ku yaalik le j-meeno, beyo maatan jan seb beetaal kaas ti mak,
tsookole wa ku beetik make ku patal ti leti le kaas ku yotik u beeto.
u kaasajil keex ti maaya kaaj
Kaajsaj
Pgina 6
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
In Kaajal
Magdalena Tuz Cocom
Bix jumpel chan kaaj way Yucatane
Jumpel chan kaaj chichan tuux kajakbal makoob yaan
tak 200 kajnaloob wale. Yaan u naajiloob, u yaalakoob,
u paakaloob, tulakal baax kaanantiob. Chen kuuchkech a kajolte wa a ximbalte tan a wilik le
aalakobo tan u manoob chumuk kaaj, paalaloob ku
manoob, yaane minaan mix u nook, le kooleloobo
tan u binoob juuch yetel u saak iipiloob, baale u
yaabil le kajakbaloob teelo ku tanikoob mayaa taan.
Le chen kuchkech tee chan kaajo tan a wilik jach jatsuts
men tun jach jetseknakil, tan a chaak sujuy iik, tsokole
beey minaan kakaas baal ku yuchul, tanxel tuuxe
jeel bix makoob ku kinsaale, wa ku yookoloob. U
kajnaliloobe seen kiimak u yoloob chen kuchuk
yaanal mak u ximbaltoob.
Yaab baal ku beetaal jeel bix chaa chak, u chaanil le
kaajo yetel u yokostaj u jool keken, laj jatsuts. Le
xiiboobo chen sasake ku binoob ich kool, kool, pak,
jooch, paakal wa ku bin u yil u yaalakoob yetel ku
chupik ja ti letiob. Ma jelaan u yilaal u bin u yetajiloob
tial u yantikoob. U kajnaliloobo ku jaantikoob u bakel
kaax. Chen chinik le kiino, ku muchkubaobe tial u
binoob puuj, chen suunakoobe u kuchmajoob u kiinsaj
kejoob, kitam wa chiikoob. Ku piiskoob, ku tsookole ku
toxikoob u bakel, beyo sam u kaxantoob u kiil u
yoochoob.
Yaan mejen kaajoobe yaan jumpeel kuchil tuux ku
naysik u yoloob jeel bix aktunoob yetel tsonootoob,
le makoobo ku binoob man ichil le aktuno tial u
kajoltoob wa u tial u yilikoob baax kajakbali tial u
chuktikoob. Ku binoob ichikil ichil le tsonooto wa chuk
lu yetel kay. U tialobe jumpel baal suuk u betaal.
Pgina 7
Valladolid, Yucatn
Mayo 2013
Na, in yaabilmajech
Petronila Dzib Cahum
Na in yabilmajech, beyech jumpel xkiichpam loole ku
kanantik u yaale,
Na tumen ta kananten ta winkilil bolon wiinaloob,
Na ta winkilil ta kajsaj a kanantiken, tak bejlae
Na teech u jaajil, tumen ka keeyiken cheen in kaaxant in siipil,
Na mix bikin in kaxtik u jeel mak beyecho
Tumen teech antiken ximbal toj cheen chootok in bel,
Samsamal ka tsolik in xikin,
tial ka in chaa u toj bejil in kuxtal.
Unaj in yaakulmajech yetel tulakal in puksiikal.
Kin tsaik u Dios bootikil ti teech, yolal lik a
wantikoon jeen baax sukute
Ta wetele in kuxtale minaan u xul.
Chen ta wolale kuxaanen.
Sansamal ti yanech tin tuukule, tumen teche
jach taj a yabiltmajoon, kiichpam lool.
IMPULSO EDITORIAL
Mara Estela Nah Canul
Alejandra Sasil Snchez Chan
ILUSTRADOR
Jos Antonio Poot Noh
DIRECTORIO
Dr. Carlos Bojrquez Urzaiz
Rector de la Universidad de Oriente
Dr. Carlos Alberto Prez y Prez
Director Acadmico
C.P. Amireyoly Burgos Aguilar
Directora Administrativa
Dr. Lzaro Tuz Ch
Presidente de la Ctedra
Alfredo Barrera Vsquez
L.D.P. Jos Asuncin Balam Arellano
Diseo Grfico
Colabora con nosotros envindonos tus textos en lengua maya, con una frase en espaol que indique la idea general del contenido de la
colaboracin. La extensin mxima ser de una cuartilla. Remtanla a la siguiente direccin de correo electrnico: rodrigo.ordonez@uno.edu.mx
Kaajsaj
Pgina 8