Vous êtes sur la page 1sur 29

PULAREEJE

Gaynaako paai
anndi laooru.

Les proverbes on langue peuhl


2004, Bamako. Mali
2014, Kayes, Mali

1.

emngal e iie kodi, kono ina


kaa sahaa e sahaa fof.

2.

emngal ina waawi letude joom


mum.

3.

emngal, so allinaani wallinaani,


maa haal ko ina wiee ittu! (Walla:
emngal, so allinaani wallinaani,
maa haal ko ina yoola joomum.)

4.

o jaambaraagal nawi mbaroodi fof,


maa yide aamde naw toon fowru.

5.

o mbaroodi naatata oo yalta so


yiii oon ne heataa.

6.

oo mbalndi baaba am wonnoo,


addantaa neo jullude.

7.

e mbii jungo wooto foataa.

ittee iree ko mbeewa, so nagge

8.

saliima ireede waaldat e kosam


mum.
uri e urani-mi wonaa gootum.

9.
10.

uri luude e aduna ko neo

kutaao.
11.

uri mude e aduna ko leydi.

12.

Abbere heiinde ko wakkere

laatotoo.
13.

Aduna bonaani ooy.

14.

Aduna wonaa kaset kono ko ari e

mum fof anndete.


15.

Alaa baawo darodaade e dui.

16.

Alaa mo waawi aaodaade e

wowru.

17.

Alaa mo waawi hetinde daai

ndunngu.
18.

Alla anndi ko mba-mi oo Pullo,

kono ko mba-mi gurel Fule fof, ko


e maa woni.
19.

Alla ina hutii jeccitagol gumo.

20.

Alla wondaaka muynam oti.

21.

Barke nanndii e baamun.

22.

Batula uri Joomi mum bonde.

(Walla : Laamo bonataa ko batulo


mum bonata.)
23.

Bawi so piii, pitii, ko ko i pinoo

tan i piata.
24.

Bula jamma, bula alawma, wade

baka uri fooftinde.

25.

Capaato majjiranooma ngelooba,

hippiti yulnde.
26.

Cellal woni afo ngalu.

27.

Dade ko sikkaano, uri aminaade

ko daataa.
28.

Debbo so fooniima esum fiyii e

leydi, yaaanii nder suudu mum,


woto naamno ko o yahanta. O woni
ko e yaltinde kaake makko.
29.

Desndal yonii e heataa, kono accu

mi yaltina kaake am naatnaa kaake


maa.
30.

Deu haa yumma maa ara yoo taw

ko o oogoyo.

31.

Doodi (kuudi) keccel accetee ko e

jungo eso. (Walla : Accu kuudi e


jungo eso huwandi huwanee ndi.)
32.

Doole ngaaaka ndoka.

33.

Duaawu ko barke.

34.

Faaru wii ko ndiyam, kono wonaa

pasam.
35.

Gawri e ebbe pudi.

36.

Gaynaako paai anndi laooru.

37.

Gorko baroowo wore ko rewe

mbarata um
38.

Guppoowo aandiino e hoore mum,

tuuti e juue mum.


39.

Ha e gooto, Alla wallu maa.

40.

Hade maa rokkude neo liingu

ande fof, ekkitin um awde.


41.

Hakkillaaji so njeeyaama, lammbat.

42.

Hakkille soomdaama e lonngere.

43.

Hol o rewata haa uutdi uuta e

hoore laamo, tuppee e hoore


miskiino?
44.

Hooleede uri horsineede.

45.

Hoore uutude, uri moonde.

46.

Hul ko ese resi, ooydaa e gennde.

47.

Jaabiio gumo holli um ko

laawol.
48.

Jaambaraagal emtinaangal ko hello

e hakkille ittata um.

49.

Jaho janayse, so hunuko mum

fusaama toon, o haaaani e yo Alla


yurmo maayo oo, yaafoo um.
50.

Jahoowo heewaani faaydeede e

garoowo.
51.

Jam e boobo ko woyrude Daa!

Daa!
52.

Jamma ko gorko mawo.

53.

Jawel gootel selataa.

54.

Jeyi gacce ko tawaao e wiidnde.

55.

Jombaajo ndaaraaka, ndaari.

56.

Kala io caliio ko yumma mum

haali, maa nan ko pobbi ladde


kaalata.

10

57.

Keccel laaa juue, ko e mawe

aamdata.
58.

Ko aate tati cellinta cehilaagal:

newre (ndokkondira), emngal


(njeewtida), teppere (njahondira).
59.

Ko awli e kosam fof, jeyaaka heen.

60.

Ko enndetee e lacciri kaangaandi

koo, enndetaake e laalo meho.


61.

Ko feere fenndi fedannde, kono

iraam haaaani.
62.

Ko garake sifotoo koo, nayi, beyi

wonaa ganndal yii ko dade nguru


atira talki mum. (Walla : Ko sakke
si fotee e nayi walla eyi koo wonaa
ganndal yii ko dade nguru.)

11

63.

Ko gio maa tan wasiytomaa.

64.

Ko haai warataa.

65.

Ko haaletee e konu koo, so goonga

yoo boofo rutto.


66.

Ko haaletee laawol maayo koo

yottintaake joom looe.


67.

Ko joom boru loppata boru mum

kala ko saami hocca.


68.

Ko nafata mbaroodi koo nafataa

fowru.
69.

Ko neo huli reedu koo fof, maa

dote mum keedtu caggal.


70.

Ko puuyo juata wiro. (Walla : Mo

anndaa goro juat.)


71.

Ko sa maa fof, hollu Alla.

12

72.

Ko tonngu daasi fof, maa artir e

teppere les koye joom mum. (Walla


: Ko tongu daasi fof, artira e koye
joomum.)
73.

Ko uraa mbabba maayi, yottintaake

jombaajo.
74.

Ko wela emngel yoolata wela

teppel.
75.

Ko weli warata mbuubu.

76.

Kosam haai ko e jullude e woode.

77.

Kulol reedu dandataa, wakkilaare

halkataa.
78.

Kural ngal woorataa ma, tein

reedu maa ngal yana heen.

13

79.

Laamo fotaani nanndude e

almuudo.
80.

Ladde duataa jibinat.

81.

Majjere humi mbeewa e laaci.

82.

Mawo ina anndi ko welaa.

83.

Mawo ko Alla acci um.

84.

Mawo ko fetel, so a lelnaani, aar.

85.

Mawo weei ko lide, kono

weeaani fuuntude.
86.

Mbona memmaa na mettoo, so

heiima tan aamete. (Walla : Mo ina


memmaa metto saa maayii aamete.)
87.

Meere woppaani wiige e winnde.

88.

Meere wuppaani tuuba mawo

jamma.

14

89.

Meere-meere mahataa hueere.

90.

Mi naataani, uri mi naatii mi

amaani.
91.

Mi woowii mi woppataa ko sawru

yaawri um.
92.

Mio maa yii, mi yiaa maa, fof ko

hebbinde haala.
93.

Mio yaha mi ara, uum egginnoo

Fuuta.
94.

Miskiino ko buubaa, so ittaaka

welataa.
95.

Mo fitti, fottee.

96.

Mo fotndi ko fotaani, ko uri koo

tikkat.
97.

Mo heppi arsuke mum, wujjoytu.

15

98.

Mo taccaani ngoo too sengo e

maayo fotaani jalde joolotooo.


(Walla : Mo lummbaani, woto jal
jooliio.)
99.

Mooro ko moorii-mi cukuli potaani,

addata ko oru hoore e aggere


geenol.
100.

Moude jikku, uri moude

mbaadi.
101.

Muo jey aduna, jey laakara.

102.

Nawde ko yii wonaa e nguyka

jeyaa.
103.

Naange haaju wulataa.

104.

Naggel malangel piie ngel, hay so

maayii neh nguru nguu ko buubaa

16

waetee. (Walla : Naggel malangel


piggal so maayi nguru mum waetee
ko buubaa.)
105.

awu bonnat innde mum kono

nayeewu ina yona mawo.


106.

Ndiyam meham lammataa.

107.

Ndunngu alaa gao.

108.

Neo ina waawi aamde teewu

tawa olaani iyal.


109.

Neo so nafaani tan, lorlat.

110.

Neene am wonnoo, Baaba am

wonnoo, wonnoode tan urnoo.


(Walla: Neenam ko boeejo, baabam
ko boeejo, wojjan hoore maa uri.)

17

111.

Ngorba latba kaake mum tongooe

ngooto um.
112.

Ngulndi waawi jiiroowo, keewngal

waawi deereero.
113.

Nguurndam daaaa wonataa.

114.

Nii po-mi heataa debbo.

115.

Penaale luumo, ko laasara njaltata.

116.

Pulaar wii aminiio maayata ko e

damal suudu penoowo.


117.

Rawaandu warooru kooba, laaci

mum daroto. (Walla : Rawaandu


warndu kooba diwii aa toon.)
118.

Rokere io yumma mum,

muyninta um e taanum. (Walla : Mo


roki yummum muyna e taanum.)

18

119.

Sadak yiande o surga sakkii

mboomri cengelal gawri.


120.

Sammba lia daroo e Sammba

lietaake, so kawrii e boowel yani


maaya porli keewat.
121.

Seea ko joote.

122.

Sinno aaoowel allatno e

goddol, maa aamoowo oo joftoy


laakara. (Walla : Sinno aaeede
allano e goddol maa aamoowo
waaltoy laakara.)
123.

Sinno teewu fof wai ko no heeere

nii, lai noddetaake. (Walla : So


teewu fof wayi no heeere jammbere
nelantaake.)

19

124.

So io fiyii jinnaao mum,

anndu laartaani duwaawu.


125.

So a fonndii guru o yottotaako,

maa taii, maa seekiima.


126.

So a soggii bei maa, haanu e

wasorde, woto a wi ko maa naatnaa


e gaa gaynaako.
127.

So a tawii jaynge ina hua e nder

maayo, woodan maa tan ko eydude


heen lee, kono wonaa wiyde maa
nge ifa.
128.

So a wiyi puuyo mio nel maa

jango, yahata ko gila weetaani.


129.

So a amii debbo o reedii, oon dey

hollima jikku mum.

20

130.

So a yiii teewu, won ko maayi.

131.

So aa laartoyatnoo ko weli, so a

daii beuwaar njuumri aa haannoo


ruttaade.
132.

So aa yeeya baaba ma, yeey mo

gannduo baaba mum.


133.

So aa yeeyatnoo uuri, so

jamma arii wantir.


134.

So arii debbo nafaani, so ariino

gorko nafata.
135.

So baasal addii laamo haa e

jeeygol goro yoo warum tan uri.


136.

So baasal naatii e nokku, yide

doga yaltira oya bae.

21

137.

So bone jaggiima, lummino! So

acciima, tam teppe!


138.

So cumu taccitii maayo ippirtee

ko iiam sagataae.
139.

So duko helii paabi, so goi ina

mahee, ko muume noddetee.


140.

So feere bonii, Alla aaree.

141.

So fowru heii gai ko tei, akkat.

142.

So fowru riddii sagata yiyi ko e

jaal mum.
143.

So gacce natti, ko wuurdetee

weeat.
144.

So iraam rufii, ketungol bonii,

kosam bonii, nebam bonii.


145.

So haala awii, yoo nane cellu.

22

146.

So hakkille jiiiima ko deeyre

yiitata um.
147.

So hoddiro yontii, paddal alaa.

148.

So junngo ina e daande, e ere

yawtaani.
149.

So kae waaama e mbeu ko

laaree daaama.
150.

So kuljinaali ndewaani e jombaajo

potaani rewde e baro hoore.


151.

So laawol juutii, gujjo njooaari

anndete.
152.

So lootoowo aandii e hoore mum

tuutat e juue mum. (Walla: So


guppoowo aandi e hoore mum tuutat
e juue mum.)

23

153.

So maayo wii ngaska mum ina

fami, anndi ko nde iwata toon.


154.

So maaye piyaaka, wuure

kulataa.
155.

So mallol sacii jubbol tiinde,

yaaanii houndu, so joom mum


hulaani, jaaboto.
156.

So mawo ajjitiima soofii, yoo

anndu ko e becce mum artata.


157.

So mawo jooiima haa ooyi

woyii, anndu wonaa meere woyni


um.
158.

So mawo leliima ko yiyata koo, so

suka abbii e due, jeeii yiyataa


um.

24

159.

So mbabba maayii, diie ngasii.

160.

So mbabba wiyi ina diwa ngelooba

hay so maayaani diie mum gasat.


161.

So naange fuii, jungo muataa.

uum firti ko so ganndal naatii e


hakkille yaltataa.
162.

So neo muaani cuurki, daataa

ule.
163.

So neo wiiima yo a aw, huii

ma.
164.

So puuyo arii e kelal piice, toni

ooroto.
165.

So puuyo heii cengelal tekteki,

ko buubi ketata.
166.

So puuyo yiii ma, aannii ma.

25

167.

So rawaandu wofaani, uuraani,

laaci mum yaete.


168.

So reedu saawani gooto, ko e jam

woni.
169.

So saati arii safaara alaa.

170.

So sagata remaani haa naange

muti, maa teku haa lewru yana.


171.

So sagata remaani, yaha ko uri

casol mum.
172.

So tagoowo tagii, baylo waylataa.

173.

So ullundu haari, wia gaa

doomburu ina sicca.


174.

So waandu wiyi ina dartoo

rawaandu ko maayde mum yii.

26

175.

So wiaama colel fottataa wuro, yoo

taw ngel waaaka e boowal yime


ndaara mema.
176.

Tampinta fowru ko miijaade teewu.

Payo mbo jogoraani hede.


177.

Tampu ndaaa, uri jooo

mbaasaa.
178.

Tekku ko tekkere.

179.

Timminde aadi uri fof tiide.

180.

Tuuba njamndi, dufol guru hay so

yooaani tiiii. (Walla : Tuuba nguru


duhol oggol hay so yooaani tiiat.)
181.

Uddu haa aamen e uddu woto en

aame nanndaani.

27

182.

Un aamen, wonaa mottu kaddo-

en.
183.

Wanoo kufune e hoore ko

alsilamaagal, kono so watti uucaade


ngaanndi yo itte.
184.

Wallam mi wallu maa yoo taw ko

jam mbaon.
185.

Wanaa foondu fof waawi ko ciilal

koo.
186.

Wareende nder too yiyetaake.

187.

Weli jinngande ko duudotooo.

188.

Wirtata maayo ko alde dono

bono.
189.

Wofata nagge ceeu ko miijaade

guufe mum ndunngu ee.

28

190.

Won mo ina wallu maa e coggu

puccel mawna deerel, wallataa ma e


gubbal mum.
191.

Wonaa ko ranwi kala muuetee.

192.

Woppu, mi woppataa, wonaa

jayge.
193.

Yian bannda ko njian-aa hoore

maa koo.
194.

Yiitere roondotaako, kono ina

anndi ko hoore hattani.


195.

Yo Alla sur hunuko e yitere uri so

o mawnii maa nattu. Walla So wuuri


maa naf, uri so mawni maa nattu.
196.

Yoo batula reeno amlude Laam o

mum.

29

197.

Yoo haai haaa (ma) haa o gure

kaai.
198.

Yurminii ko maayiraao wonaa

biyo yiaa joom galle mum.


199.

Yoo taw henndu ari ko sammude

jaae.
200.

Yoo yawre ooy baasal leela.

So goonga haalaama,
bahe daneeje ndimmboo.
Les proverbes en langue Peulh
2004, Bamako. Mali
2014, Kayes, Mali

Vous aimerez peut-être aussi