Vous êtes sur la page 1sur 29

PULAREEJE

Gaynaako paa¥i anndi laÿooru.

PULAREEJE Gaynaako paa¥i anndi laÿooru.

2

Les proverbes on langue peuhl 2004, Bamako. Mali 2014, Kayes, Mali

3

1. emngal e ñii e ko di, kono ina ka a sahaa e sahaa fof.

2. emngal ina waawi le tude joom mum.

3. emngal, so ñallinaani wallinaani, maa haal ko ina wi ee ittu! (Walla:

emngal, so ñallinaani wallinaani, maa haal ko ina yoola joomum.)

4. o jaambaraagal nawi mbaroodi fof, maa yi de ñaamde naw toon fowru.

5. o mbaroodi naatata oo yalta so yi ii oon ne he ataa.

6. oo mbalndi baaba am wonnoo, addantaa ne o jullude.

4

8. ittee iree ko mbeewa, so nagge saliima ireede waaldat e kosam mum.

9. uri e urani-mi wonaa gootum.

10. uri luu de e aduna ko ne o kutaa o.

11. uri muñde e aduna ko leydi.

12. Abbere heñiinde ko wakkere laatotoo.

13. Aduna bonaani ooy.

14. Aduna wonaa kaset kono ko ari e mum fof anndete.

15. Alaa baaw o darodaade e du i.

16. Alaa mo waawi aa odaade e wowru.

5

17. Alaa mo waawi he tinde daa i ndunngu.

18. Alla anndi ko mba -mi oo Pullo, kono ko mba -mi gurel Ful e fof, ko e maa woni.

19. Alla ina hutii jeccitagol gum o.

20. Alla wondaaka muynam oti.

21. Barke nanndii e baamun.

22. Batula uri Joomi mum bonde. (Walla : Laam o bonataa ko batulo mum bonata.)

23. Baw i so pi ii, pi tii, ko ko i pi noo tan i pi ata.

24. Bula jamma, bula ñalawma, wa de baka uri fooftinde.

6

25. Capaato majjiranooma ngelooba, hippiti yulnde.

26. Cellal woni afo ngalu.

27. Dañde ko sikkaano, uri aminaade

ko dañataa.

28. Debbo so foo niima esum fiyii e leydi, yaa anii nder suudu mum,

woto naamno ko o yahanta. O woni

ko e yaltinde kaake makko.

29. Desndal yonii e he ataa, kono accu

mi yaltina kaake am naatnaa kaake

maa.

30. De u haa yumma maa ara yoo taw

ko o oogoy o.

7

31. Doodi (kuudi) keccel accetee ko e jungo es o. (Walla : Accu kuudi e jun go es o huwandi huwanee ndi.)

32. Doole ngañaaka ndo ka.

33. Du aawu ko barke.

34. Faa ru wi i ko ndiyam, kono wonaa pas am.

35. Gawri e ñebbe pu di.

36. Gaynaako paa i anndi la ooru.

37. Gorko baroowo wor e ko rew e mbarata um

38. Guppoowo aandiino e hoore mum, tuuti e juu e mum.

39. Ha e gooto, Alla wallu maa.

8

40. Hade maa rokkude ne o liingu ñande fof, ekkitin um awde.

41. Hakkillaaji so njeeyaama, lammbat.

42. Hakkille soomdaama e lonngere.

43. Hol o rewata haa uutdi uuta e hoore laam o, tuppee e hoore miskiino?

44. Hooleede uri horsineede.

45. Hoore uutude, uri moo nde.

46. Hul ko ese resi, ooydaa e gennde.

47. Jaabii o gum o holli um ko laawol.

48. Jaambaraagal ñemtinaangal ko hello e hakkille ittata um.

9

49. Jah o janayse, so hunuko mum fusaama toon, o haa aani e yo Alla yurmo maay o oo, yaafoo um.

50. Jahoowo heewaani faaydeede e garoowo.

51. Jam e boobo ko woyrude Daa! Daa!

52. Jamma ko gorko maw o.

53. Jawel gootel se lataa.

54. Jeyi gacce ko tawaa o e wiidnde.

55. Jombaajo ndaaraaka, ndaari. 56. Kala i o calii o ko yumma mum haali, maa nan ko pobbi ladde kaalata.

10

57. Keccel laa a juu e, ko e maw e ñaamdata.

58. Ko aat e tati cellinta cehilaagal:

newre (ndokkondira), emngal (njeewtida), teppere (njahondira).

59. Ko awli e kosam fof, jeyaaka heen.

60. Ko enndetee e lacciri kaangaandi koo, enndetaake e laalo meho.

61. Ko feere fenndi fedannde, kono ira am haa aani.

62. Ko gara ke sifotoo koo, nayi, beyi wonaa ganndal yi i ko dañde nguru atira talki mum. (Walla : Ko sakke si fotee e nayi walla eyi koo wonaa ganndal yi i ko dañde nguru.)

11

63. Ko gi o maa tan wasiytomaa.

64. Ko haa i warataa.

65. Ko haaletee e konu koo, so goonga yoo boofo rutto.

66. Ko haaletee laawol maayo koo yottintaake joom loo e.

67. Ko joom boru loppata boru mum kala ko saami hocca.

68. Ko nafata mbaroodi koo nafataa fowru.

69. Ko ne o huli reedu koo fof, maa dote mum keedtu caggal.

70. Ko puuy o ju ata wiro. (Walla : Mo anndaa goro ju at.)

71. Ko sa maa fof, hollu Alla.

12

72. Ko tonngu daasi fof, maa artir e teppere les koy e joom mum. (Walla : Ko tongu daasi fof, artira e koy e joomum.)

73. Ko uraa mbabba maayi, yottintaake jombaajo.

74. Ko wela emngel yoolata wela teppel.

75. Ko weli warata mbuubu.

76. Kosam haa i ko e jullude e woo de.

77. Kulol reedu da ndataa, wakkilaare halkataa.

78. Kural ngal woorataa ma, te in reedu maa ngal yana heen.

13

79. Laam o fotaani nanndude e almuudo.

80. Ladde duñataa jibinat.

81. Majjere humi mbeewa e laaci.

82. Maw o ina anndi ko welaa.

83. Maw o ko Alla acci um.

84. Maw o ko fetel, so a lelnaani, aar.

85. Maw o wee i ko li de, kono wee aani fuuntude.

86. Mbona memmaa na mettoo, so he iima tan ñaamete. (Walla : Mo ina memmaa metto saa maayii ñaamete.)

87. Meere woppaani wiige e winnde.

88. Meere wuppaani tuuba maw o jamma.

14

89. Meere-meere mahataa hu eere.

90. Mi naataani, uri mi naatii mi amaani.

91. Mi woowii mi woppataa ko sawru yaawri um.

92. Mi o maa yi i, mi yi aa maa, fof ko hebbinde haala.

93. Mi o yaha mi ara, uum egginnoo Fuuta.

94. Miskiino ko buubaa, so ittaaka welataa.

95. Mo fitti, fottee.

96. Mo fotndi ko fotaani, ko uri koo tikkat.

97. Mo heppi arsuke mum, wujjoytu.

15

98. Mo taccaani ngoo too sengo e maayo fotaani jalde joolotoo o. (Walla : Mo lummbaani, woto jal joolii o.)

99. Mooro ko moorii-mi cukuli potaani, addata ko oru hoore e aggere geenol.

100. Mo ude jikku, uri mo ude mbaadi.

101. Muñ o jey aduna, jey laakara.

102. Nawde ko yi i wonaa e nguyka jeyaa.

103. Naange haaju wulataa.

104. Naggel malangel pii e ngel, hay so maayii neh nguru nguu ko buubaa

16

wa etee. (Walla : Naggel malangel piggal so maayi nguru mum wa etee ko buubaa.)

105. Ñawu bonnat innde mum kono nayeewu ina yona maw o.

106. Ndiyam meham lammataa.

107. Ndunngu alaa gaño.

108. Ne o ina waawi ñaamde teewu tawa olaani iyal.

109. Ne o so nafaani tan, lorlat.

110. Neene am wonnoo, Baaba am wonnoo, wonnoode tan urnoo. (Walla: Neenam ko bo eejo, baabam ko bo eejo, wojjan hoore maa uri.)

17

111. Ngorba latba kaake mum tongoo e ngo oto um.

112. Ngulndi waawi jiiroowo, keewngal waawi deereero.

113. Nguurndam daañaa wonataa.

114. Nii po -mi he ataa debbo.

115. Penaale luumo, ko laasara njaltata.

116. Pulaar wii aminii o maayata ko e damal suudu penoowo.

117. Rawaandu warooru kooba, laaci mum daroto. (Walla : Rawaandu warndu kooba diwii aa toon.)

118. Ro kere i o yumma mum, muyninta um e taanum. (Walla : Mo ro ki yummum muyna e taanum.)

18

119. Sadak yi ande o surga sakkii mboomri cengelal gawri.

120. Sammba li a daroo e Sammba li etaake, so kawrii e boowel yani maaya porli keewat.

121. See a ko joote.

122. Sinno ñaa oowel ñallatno e goddol, maa ñaamoowo oo joftoy laakara. (Walla : Sinno ñaa eede ñallano e goddol maa ñaamoowo waaltoy laakara.)

123. Sinno teewu fof wa i ko no heeñere nii, la i noddetaake. (Walla : So teewu fof wayi no heeñere jammbere nelantaake.)

19

124. So i o fiyii jinnaa o mum, anndu laartaani duwaawu.

125. So a fonndii guru o yottotaako, maa ta ii, maa seekiima.

126. So a soggii be i maa, haa nu e wasorde, woto a wi ko maa naatnaa e ga a gaynaako.

127. So a tawii jaynge ina hu a e nder maayo, woodan maa tan ko eydude heen le e, kono wonaa wiyde maa nge ñifa.

128. So a wiyi puuy o mi o nel maa jango, yahata ko gila weetaani.

129. So a amii debbo o reedii, oon dey hollima jikku mum.

20

130. So a yi ii teewu, won ko maayi.

131. So a a laartoyatnoo ko weli, so a dañii beñuwaar njuumri a a haannoo ruttaade.

132. So a a yeeya baaba ma, yeey mo ganndu o baaba mum.

133. So a a yeeyatnoo uu ri, so jamma arii wantir.

134. So arii debbo nafaani, so ariino gorko nafata.

135. So baasal addii laam o haa e jeeygol goro yoo war um tan uri.

136. So baasal naatii e nokku, yi de doga yaltira oya ba e.

21

137. So bone jaggiima, lummino! So acciima, tam teppe!

138. So cumu taccitii maayo ñippirtee ko ii am sagataa e.

139. So duko helii paabi, so go i ina mahee, ko muum e noddetee.

140. So feere bonii, Alla aaree.

141. So fowru he ii ga i ko te i, akkat.

142. So fowru riddii sagata yiyi ko e ja al mum.

143. So gacce natti, ko wuurdetee wee at.

144. So ira am rufii, ketungol bonii, kosam bonii, nebam bonii.

145. So haala ñawii, yoo nan e cellu.

22

146. So hakkille jii iima ko deeyre yiitata um.

147. So hoddiro yontii, paddal alaa.

148. So junngo ina e daande, e ere yawtaani.

149. So ka e wa aama e mbe u ko laaree dañaama.

150. So kuljinaali ndewaani e jombaajo potaani rewde e bar o hoore.

151. So laawol juutii, gujjo njoo aari anndete.

152. So lootoowo aandii e hoore mum tuutat e juu e mum. (Walla: So guppoowo aandi e hoore mum tuutat e juu e mum.)

23

153. So maay o wii ngaska mum ina fam i, anndi ko nde iwata toon.

154. So maay e piyaaka, wuur e kulataa.

155. So mallol sañcii jubbol tiinde, yaa anii ho undu, so joom mum hulaani, jaaboto.

156. So maw o ajjitiima soofii, yoo anndu ko e becce mum artata.

157. So maw o joo iima haa ooyi woyii, anndu wonaa meere woyni um.

158. So maw o leliima ko yiyata koo, so suka abbii e du e, jee i i yiyataa um.

24

159. So mbabba maayii, dii e ngasii.

160. So mbabba wiyi ina diwa ngelooba hay so maayaani dii e mum gasat.

161. So naange fu ii, jungo mu ataa. uum firti ko so ganndal naatii e hakkille yaltataa.

162. So ne o muñaani cuurki, dañataa ul e.

163. So ne o wi iima yo a ñaw, hu ii ma.

164. So puuy o arii e kelal piice, toni ooroto.

165. So puuy o he ii cengelal tekteki, ko buubi ke tata.

166. So puuy o yi ii ma, aannii ma.

25

167. So rawaandu wofaani, uuraani, laaci mum ya ete.

168. So reedu saawani gooto, ko e jam woni.

169. So saati arii safaara alaa.

170. So sagata remaani haa naange muti, maa te ku haa lewru yana.

171. So sagata remaani, yaha ko uri casol mum.

172. So tagoowo tagii, baylo waylataa.

173. So ullundu haari, wi a ga a doomburu ina sicca.

174. So waandu wiyi ina dartoo rawaandu ko maayde mum yii.

26

175. So wi aama colel fottataa wuro, yoo taw ngel wa aaka e boowal yim e ndaara mema.

176. Tampinta fowru ko miijaade teewu. Pay o mbo jogoraani he de.

177. Tampu ndañaa, uri joo o mbaasaa.

178. Tekku ko tekkere.

179. Timminde aadi uri fof tii de.

180. Tuuba njamndi, dufol guru hay so yoo aani tii ii. (Walla : Tuuba nguru duhol oggol hay so yoo aani tii at.)

181. Uddu haa ñaamen e uddu woto en ñaame nanndaani.

27

182. Un ñaamen, wonaa mottu kaddo- en.

183. Wa noo kufune e hoore ko alsilamaagal, kono so watti uucaade ngaanndi yo itte.

184. Wallam mi wallu maa yoo taw ko jam mba on.

185. Wanaa foondu fof waawi ko ciilal koo.

186. Warñeende nder to o yiyetaake.

187. Weli jinngande ko duudotoo o.

188. Wirtata maay o ko alde dono bon o.

189. Wofata nagge cee u ko miijaade guufe mum ndunngu ee.

28

190. Won mo ina wallu maa e coggu puccel mawna deerel, wallataa ma e gubbal mum.

191. Wonaa ko ranwi kala muu etee.

192. Woppu, mi woppataa, wonaa jay ge.

193. Yi an bannda ko nji an- aa hoore maa koo.

194. Yiitere roondotaako, kono ina anndi ko hoore hattani.

195. Yo Alla sur hunuko e yitere uri so o mawnii maa nattu. Walla So wuuri maa naf, uri so mawni maa nattu.

196. Yoo batula reeno ñamlude Laam o mum.

29

197. Yoo haa i haa a (ma) haa o gure kaa i.

198. Yurminii ko maayiraa o wonaa biy o yi aa joom galle mum.

199. Yoo taw henndu ari ko sammude jaa e.

200. Yoo yawre ooy baasal leela.

So goonga haalaama, bahe daneeje ndimmboo.

Les proverbes en langue Peulh 2004, Bamako. Mali 2014, Kayes, Mali