Gooningol

Ismaail

Adam
Ibn
Ismail

Mi yettii Daawuud Muhammed e ii mum debbo biyeteeo

Khadijah - Leyla, Tamid Sadiir kam e Aali Rahmaan e ballal e
ngaddi gila e wito haa e binndol deftere nde.
Mi yettii kadi denndaangal musie wallue mi e coftal haa e
duwaaw saanga nde mbinndat mi deftere ndee.
Yoo Joomiraao barkin en, enen fof!
ow min e laawol portingol.
Mbele e tuugnaaki e Quraan?
Walla mbele ko cokore woni e ere mae?
(suura 47,aaye 24)
Yoo Joomiraao uddit ere mon.

Rogere 1
Mbiyetee mi ko Ismaail. Ko mi Islaamiyake. Ummii mi
ko e galle mawo Islaamiyake e nder leydi ndi emngal
Arab uraani haaleede.
Mi janginii duui keewi e due Farayseyakooje. Mio
jogii musio gooto omo wiyee, Abdullaah. Minen koddi
e wuro wooto, kadi ko min yahdiie gila e cukaagu. Ko
minen pijji kadi mawnidi. Minen jahdi dual Farayse, gila
e cagataagal amen, min njahdii hay e waktuuji fooftere
(wakaas), saabu uum ko min sehilaae teddue, amin
njeewtida e nder amen gee fof baawe wonde e
nguurndam amen walla nih huunde fof nde min njii.

Nji mi wiide ko gee e min uri waawde yeewtude uri

abboraade ko gee ruuhuyakooje (ko diwti ganndal
men). Yeru seea e jeewte ngoow mi dadude e musio
am Abdullaah e nani.

Ismaail: Asalaamu-aleykum, Abdullaah!

Abdullaah: Wa-aleykum salaam, Ismaail! No cellal ma?
Ismaail: Yettude Alla, jam tan! Anne no cellal ma?
Abdullaah: Jam tan kono mio wondi e caeele keewe. Mio tini
caeele e am ande fof, kadi mi anndaa hol fof no cafriran mi
caeele e.
Ismaail: um ko e nguurndam jeyaa, kono hol ko wai a
henaani mi e caeele maa ee? Hol gannduo, so ina gasa mi
wallu maa.
Abdullaah: A yii, so mi ndaarii nguurndam maa aan, aa nannda
mi ande fof e gonnduo e neema. A aldaa e caeele no am nih,
hol ko saabi um?
Ismaail: Moi, Abdullaah ina selli mio jogii caeele, kono
ande fof mio jokki e aagaade Alla, yoo wallu am
Abdullaah: Hmm ande fof so een njeewtida kaalataa tan ko
haala Allakaa diiniyake Ismaail.

Ismaail: Wonaa uum, Abdullaah, wonaa wonde diiniyake haa

noon fof, kono mio sikki een poti halfinde koye men Alla.
Abdullaah: E hol oon fannu?
Ismaail: Mi fuiima janngude ko heewi ko fayti e Alla e jade
Quraan. Quraan holli mi: ko mio foti janngude no nguurdu mi
tawa emtintu mi ko nguurndam nelaae Alla ee.
Abdullaah: Nji aa wiide: ko yoo tuugno e nulaao makko
Muhamed, walla wonaa?
Ismaail: Eey kay, nulaao makko Muhamed, kono een poti kadi
janngude nelaae makko heddiie ee. Mbele aa siftora wonde:
Quraan holliri ko yoo en ngooin nelaae Alla noogaas e nayo
woe ee?
Abdullaah: Eeykadi een poti gooinde Alla, maleykaaji ii,
defte ceniie ee, nelaae ee, alawma aawoore ndee
Ismaail: Ko ngoonga. um haalaama e nder Quraan, Timmeende
juulo fawaaki tan e huccitde funaange walla hirnaange. Kono
timmeende juulo fawii ko e gooingol mum Alla, e alawma
aawoore oo, maleykaaji ii, deftere ndee kam e nelaae ee
(2:177)
Abdullaah: A yii, waktu fof aa anndi o um tawetee e aayeeji ii.
Ismaail: Enen Islaamiyakooe een poti wade ko uri
janngugol Quraan o tan. Een poti kadi witude e jade Quraan
nde. Mi wonaa baawo Aaraboore nde no feewi, kono mi dartaaki
e jade Quraan o. um ne dey mio waawi janngude Quraan mo

firo mum waaa e emngal am. Mi heii ballal mawngal e nder

Quraan o, um wai hay huunde ko haljini mi
Abdullaah: Eey, kono
Ismaail: Kono, hol um, Abdullaah?
Abdullaah: Moi, Ismaail, won ko haljini mi. Mio huli, hol ko
jogori hede mi so mi maayii.
Ismaail: Ko wayno alawma aawoore oo?
Abdullaah: Eey.
Ismaail: Hol ko wai aa hula?
Abdullaah: Ismaail, aa anndi mi, ko wonaa hannde, kadi aa
anndi no mbaa mi haaade e ooftogol sariiji ii. Mio juula
waktuuji joyi ii ande fof, mio hoora, mio rokka miskineee
ee kaalis. Yime ee ina njaggiri mi no neo moo
Ismaail: um ko huunde moere. Wade hoto caeele ngoni?
Abdullaah: Caeele ngoni, waawdemi rewde sariiji ii fof, haa
hannde ina woodi huunde akkunde.
Ismaail: Ko ndeen huunde woni, Abdullaah?
Abdullaah: Mi rokii deere e nder ernde am. So mi maayii, mi
rokii hoolaade mbele ko Aljanna paami walla ko jeynge. Ko uum
saabi mio huli maayde.

Ismaail: Mi yii umsaabi uum ko a yitaani laawol pooccingol

ngol. Mbele aa anndi ngool laawol pooccingol?
Abdullaah: Laawol pooccingol? Ko ngool woni?
Ismaail: Mbii aa ko aa huli maayde; sabu a anndaa to paaaa
so a maayii, kadi a anndaa ko jogori heoyde ma ande
aawoore. Mbele mio waawi faamnude ma huunde?
Abdullaah: Eey kay.
Ismaail: So een nganndunoo laawol pooccingol ngol ndeen en
njogotanooko faayre e ko aroyta.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide?
Ismaail: Een njuula ande fof waktuuji joyi kadi een tara
simoore Faatiya ndee waktu fof, walla wonaa noon? E aaye 6 ina
wiya, ow min e nder laawol pooccingol hee. (1:6) um noon
no foti laabi aagoto en Alla yoo ow en e laawol pooccingol
hee?
Abdullaah: Laabi ii e subakaaji, laabi nayi e hakkunde alawma,
laabi nayi kikiie, laabi tati kikiie kiiro e laabi nayi jamma.
um hawri laabi sappo e jeeii alawma fof.
Ismaail: um noon laabi sappo e jeeii alawma fof een aago
Alla yoo ow en e nder laawol pooccingol ngol. Aa anndi ko
woni laawol pooccingol ngol? um ko e nder Quraan. O wii:
Kako (Iisaa) maa o wonoy maande ko fayti e waktu o. Hoto
cikkitoee nih hay seea kadi, ndewee e am: laawol pooccingol
ngol nani. Kadi nde Iisaa addi finndeeji ii, O wii: Ngar mi e mon

ko mio ardi e ganndal, kadi mbele mi fammina on huunde e

gee gone luural hakkunde mon. Kulee Alla um noon oofto
on mi. Alla woni goonga joom mon, woni joom am. Ndewee
mbo, um noon, laawol pooccingol nani. (43:61, 63-64)
Abdullaah: Aah, mi siftoraano oon aaye
Ismaail: Kono ko Alla haali um. Laawol pooccingol ngol firtaani
tan rewde walla sujjande Alla, kono konngui ii Ndewee e am.
Firo mum ko een poti kadi rewde e IisaaalMasiihu, laawol
pooccingol ngol nani.
Abdullaah: Rewde Iisaa-al-Masiihu? Kono Ismaail, Iisaa-alMasiihu woodani tan ko Kereceeen, walla wonaa?
Ismaail: Alaa, wonaa! Abdullaah! Iisaa-al-Masiihu wonaa tan
Kereceeen o woodani. Iisaa-al-Masiihu ina woodani
Islaamiyakooe ne. Iisaa ko Islaamiyake!
Abdullaah: Waawaa wonde! Mbele um ko goonga e maa?
Ismaail: Wonaa fuunti, Abdullaah. Mbele aa anndi firo
Islaamiyake kam e firo lislaam?
Abdullaah: Lislaam ko diine, kadi lislaamiyake ko dewo oon
diine, mbele wonaa noon?
Ismaail: Eey, kono ina heddii ko wonaa uum, Abdullaah.
Lislaam e Islaamiyake fof firo mumen ko jebbilaare e ruttaade
e Alla. Wonande Quraan, Iisaa-al-Masiihu ko neo jebbiliio
kadi duttiio e Alla. Yeru, Iisaa ko golloowo Alla. O wii: E
goonga ko mi golloowo Alla (19:30)

Abdullaah: Mi jaii, kono neo ko golloowo firtaani tan neo o

ina yii wonde walla wade ande fof ko kalifa mum yii e mum
ko.
Ismaail: Ko goonga, kono e nder Quraan ina haala heen kadi,
Abada nulaao hersirtaa wonde golloowo Alla, wonaa maleykaaji
adiii mbo ii. Kadi een hersirooe rewde mbo, keddoo ina
uufa mawninkinaare, maa O renndidinoy e kame fof to
makko. (4:172) Ndaar mbaadi Iisaa no waydi e een e
njebbilaaki e Alla. Mbadi ko jebbilaare. O aldaa e mawninkinaare
wonde golloowo Alla. O jaggiraani um gacce. Mio sikki kadi,
Iisaa wai um wonde jebbiliio kadi ruttii e Alla ko sabaabunde
almuue mum ko Islaamiyakooe tan! Won aaye gooto e nder
Quraan biio: Caggal nde O tini lohndam (famude goodinal)
mae, O wii hol wondue e am e laawol Alla ngol?
Seerene ee mbii: Min ngondi ko e Alla. A min ngooini Alla.
Kadi wonan min seede, wonde amin njebbilii e makko, um woni
ko min Islaamiyakooe. (3:52)
Abdullaah: um noon Islaamiyakooe ina mbaawi gooinde
Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Eey kay! Abdullaah. Mbele aa anndi hol ko
Islaamiyake gadinooo gooinde Iisaa-al-Masiihu e Quraan haa
feini?
Abdullaah: Ko aan?
Ismaail: Miin? Alaa, Abdullaah! Islaamiyake gadiio fof
gooinde Iisaa-al-Masiihu e ko Quraan feini ko Mohamed! O
haalanii en Iisaaal-Masiihu e nder ayeeji ko ina ura 90 e nder
Quraan.

Abdullaah: Hol ko wai nulaao Mohamed ina haalda ndaa nih

(hono noon) fof Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Sabu um, nulaao Mohamed ardi ko jeertinoowo. O
jeertinii en kuule kuliniie e jeynge keblanaae wonande
bakkodinooe ee, kadi o addanii en nelal gilli Alla faade e men.
Abdullaah: Hmm. Mio jogi njoorto wonde Alla ina waawi yide,
won heen, kono dey mi sikkaani so mio feewi haa ko Alla ina
yia mi. um wai mio etoo wonde peewo, Ismaail.
Ismaail: Kono Abdullaah, en mbaawaa abada wade koye men
feewe. Miin e hoore am mi waawaa, mi wonaa peewo. Ko Alla
tan waawi wade en feewe. Mi janngii um e nder Quraan, o
wiyaa, Eeh onon gooine! Hoto ndeftee e pele Seyaane,
(nganndee wonde) oon yamiri ko hoybeende e aawoore. So
wonaa baawe Alla faade e mon e yurmeende mum, hay gooto e
mon njogoraano wonde laao, kono Alla laintu kala mo O
welaa. Kadi Alla ko joom nane e jiie. (24-21)
Abdullaah: Moi, so goonga mio foti jade wonde mi bakkodini
saatuuji, kono kadi mi waii gee moe haa heewi. um noon
so mi maayii mio waawi hollitde Alla wonde mi waiino gee
moe haa heewi, kadi seea e bakkatuuji, mio jogii njoorto
maa Alla danndam kadi jogoo njurum e am, kadi o watta mi
peewo.
Ismaail: Kako woni Allah. Hay huunde ko rewetee ko wonaa
kako; Laamo, Laao, Jam yamo, Joom wakkilaare, Mawo o.
Baawe ngoodanii Alla! aawoowo een renndidinooe mbo e
goum. (59-23)

Abdullaah: Alla, jaoytaa kam?

Ismaail: Aha kay, kono ko maa ngonaa laao cer! Hono no
mbiiru mi e nder aaye mo kaal mi oo oo nih, So wonaa baawe
Alla faade e mon, kam e yurmeende mum, hay gooto e mon
jogoraano wonde laao. (24-21)
Abdullaah: Ina waawi wonde
Ismaail: um wonaa sikke, Abdullaah. accu mi hokku maa yeru
mbele aa faamana mi. So tawi a arii e am, mio rokku maa
ande fof poti ndiyam laaam, uuam. Aa anndi ndiyam
am ina laai sabu a yii mio wulna am; aa yara am tawa a
sikkittaako laaal majjam, walla wonaa?
Abdullaah: Eey kay.
Ismaail: Kono so tawiino aa annduno buubel tokosel ina wonno
e poti maa oo? Aa jogornoo haa jooni yarde, walla? Ko waawnoo
heen wonde fof mbuubo ko keewaano heen ko gootel tan
wonnoo heen.
Abdullaah: Wonaa! Mi yarataano am!
Ismaail: Ko haata maa yarde am?
Abdullaah: Mbuubu ina nder heen! Ndiyam am ko tunwuam
Ismaail: Ko hono noon wayi, golle fof moe ko mbaaw en
wade e keewal, waawaa attinde en Alla tawi een ngondi e

10

bakkaat (tuundi) hay so ko tuundi seea (bakkaat tokooso). Alla

ko pawoowo kuugal e bakkodinooe.
Abdullaah: Mbele aa sikki Alla ina tiinira um noon?
Ismaail: Eey. No Quraan haaldi, Kala fof garo e Joomiraao oo
ina wari hoore, oon jaande mum ko jeynge, oon heddotoo
wuuraani-maayaani. (20:74)
Abdullaah: um ko musiiba!
Ismaail: um noon ko baawe Alla tan e moere mum waawi
wade en laae.
Abdullaah: Mi faamii
Ismaail: Mbele aa anndi gono yurmeende Alla? Wiyaama hade
jibineede Iisaa, Alla neliino maleyka faade e Mariyam. Alla rewniri
konngol mum e maleyka o, Kadi maa min mba mbo (Iisaa)
maande faade e yime ee, kadi yurmeende mae faade e amen,
ko um huunde fiaande: (19:21)
Abdullaah: Mi nanii won biio wonde Iisaa-al-Masiihu arani tan ko
Yahuudaen, walla wonaa?
Ismaail: Kono siftor, Abdullaah, ko haalaa e nder aaye o. Ndaar
kelme ee no moi, maande faade e yime ee. um firtaani
maande faade e Yahuudaen, walla wonaa? um wii ko yime
ee, wade ko aduna oo fof.

11

Abdullaah: Ko woni heen fof, Ismaail, won ko nji mi

naamndaade ma. Mio sikki waktu fof mo caeele ngari e maa
aa jogii feere no aa safrira caeele maa.
Ismaail: Alaa, Abdullaah. Mi waawaa safrirde caeele am doole
am ole. Kono Alla fodanii gooine Iisaa-al-Masiihu ndewi e
mum ee mbaawka. E nder Quraan oo, ina wiya heen. Min
mballii een gooine hade e gao mumen, oon e pooli.
(61:14) um noon, Abdullaah E miijo am, gao oo ko
Seyaane e wonndiie mum. ande fof ombo yana e men, ombo
yanira e men caeele mbaadi fof e nder nguurndam men. Kono,
Alhamdu lillaah, mio waawi yejjitde ee caleee fof sabu Iisaa ko
ballo am.
Abdullaah: Ina haawi mi no Islaamiyakooe kaalirta Iisaa-alMasiihu ko foti nih heewde.
Ismaail: Mi sikkaani so e um foti haawde ma, sabu Taariikaaji
Iisaa-al-Masiihu ina keewi e nder Quraan. Fawtii heen, enen
Islaamiyakooe een poti tarde (janngude) Quraan o fof. Tawde
wonii ko noon een poti tarde (janngude) aayeeji kaali e Iisaa-al
Masiihu ii. Islaamiyake so diwii aayeeji kaali e Iisaa-alMasiihu ii tooii, Abdullaah, mio anndi aa tara (jannga)
Quraan, walla wonaa?
Abdullaah: Eey kay, mio jannga (tara) Quraan o; kono ko e
Aaraboore, kadi mi faamataa um sabu wonaa e emngal am
muynu mi ngal firaa. Mi alaa Quraan mo firo mum waa e
emngal am.
Ismaail: Ko haata? Aa waawi yahde e nokku fof janngirdu walla
yeeyirdu defte mo nji aa so a yettii ma maa da Quraan mo firo

12

mum woni e emngal men. Mio jogii Quraan mo firo mum

jaaa, seettanaa e leydi (laamorgo) men.
Abdullaah: Hol ko addan maa jogaade ganndal potngal nih fof e
Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Addani mi jogaade ganndal e Iisaa-al-Masiihu ko sabu
nulaao Mohamed haalii ko fayti e Iisaa-al-Masiihu laabi keewi e
nder Quraan. Janngino mi ko fayti e Iisaa-al-Masiihu o ko
nulaao Mohamed.
Abdullaah: Mohamed arii, ko wai haa jooni een njokki e
janngude ko fayti e Iisaa-al Masiihu?
Ismaail: Abdullaah Islaamiyakooe heewe ina diwa e taro
(jade) mumen e ko fayti e Iisaa-al-Masiihu. Sabu um e
cikkata ko Mohamed woni nulaao cakkitiio arde, wai hakadi
e potaani watude hakkillaaji mae e nguurndam Iisaa walla nih
nulaae heddiie ee. Kono nulaao Mohamed ina watunoo
hakkille mum e nguurndam Iisaa-al-Masiihu. Ko uum wai o
yeewtanii en gee keewe ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, sabu Iisaaal-Masiihu ina seerti e nulaae heddiie ee.
Abdullaah: Ina seerti? Hol ko addan maa wiide Iisaa-al-Masiihu
ina seertiri noon fof e heddiie ee? Mio anndi tigi ko um woni
miijo maa, sabu aa wiya ande fof een poti anndude
nguurndam Iisaa-al-Masiihu, kadi ndewen um. Hol ko wai mbo
seertude e heddiie ee?
Ismaail: Hol ko addani mi wiide wonde Iisaa-al-Masiihu ina seerti
e heddiie ee? Moi, Abdullaah nulaao men Mohamed wii
en wonde Alla neliino maleykaaji ii yoo njah kabroya Mariyam

13

wonde Iisaa maa wonoy annoore hannde e janngo fof. Quraan o

wii: Nde maleykaaji ii mbii: Eeh, Mariyam a heii konngol
ummoraade e Alla; innde makko wonoyta ko al-Masiihu, ii
Mariyam; annoore aduna e laakara; kadi ko O gooto e adiie
Alla. (3:45)
Abdullaah: Kono mio sikki so aa haala Iisaa-al-Masiihu, aa
seernda Iisaa e heddiie ee?
Ismaail: Moi, Abdullaah, wonaa miin seerndi Iisaa e nulaae
heddiie ee e nder haala am. Ko Alla e hoore mum seerndi e. E
Quraan Alla wii, E nder nulaae ee, won e min urni e heddiie
ee. Won e mae mo Alla haaldi; kadi won e mae e Alla
elliti darnde mumen. Wonande Iisaa ii Mariyam, min ngaddi
seedantaagal kadi min cemmbinirii um ruuhu ceniio o. (2:253)
Alla haaldii e Iisaa tawi hay huunde ko ilii hakkunde mae. Alla
jinnganii Iisaa nde o rokki um maandeeji, kadi o semmbiniri
mbo, Ruuhu Ceniio o. Maleykaaji Alla ii mbii maa Iisaa wonoy
peeo e oo aduna kadi e janngo, kadi maa o wonoy adiio Alla.
um noon ko Alla haaldi noon Iisaa.
Abdullaah: Mi meeaani yiide iin aayeeji, Ismaail. Kono, hol ko
firti Almasiihu?
Ismaail: um firata ko gujaao. Mbele aa anndunoo adan, ko
nebam rufetenoo e laame, so ina piile lefol laamu? Geel e nder
gee teetue (keeriie) ko fayti e Almasiihu ko wonde Alla rokkii
um maantoode (innde), Almasiihu. Oo aaye ko Alla wujii (lefol
laamu ngol) Iisaa-al-Masiihu, wonaa noon nebam laame
ngujetenoo am kono ko ruuhu makko oo!

14

Abdullaah: Hmm, ina wai faayiida. etten yeru hannde so mi

gooinii Iisaa-al-Masiihu; wiyetee ko mi wontii Kerecee, walla
wonaa?
Ismaail: Abdullaah, hol nde ngannduaa mi? Ko hol nde
cehilaagal men fuii? um ooyi, walla wonaa? Aa anndiri mi
ne kay Islaamiyake moo. Mio siftora nde ngonno en
sukaae een jahdatnoo jumaa, een koordatnoo, a yilliima
banndiraae am e waktu layya; min ne kay mi yilliima banndiraae
maa. Hay gooto ne kay noddiraani mi Kerecee sabu tan anndude
mi e gooinde mi Iisaa-al-Masiihu. Ko mi Islaamiyake aa
anndi, ko wonaa uum, Iisaa-al-Masiihu meeaani wiide yoo
yime gontu Kereceeen. Iisaa-al-Masiihu wii tan ko yoo en ndew
um. Hono no Quraan wiiri, Nde Iisaa addi finndeeji ii o wii:
Ngar mi e mon ko mio ardi e ganndal kadi mbele mi fammina on
ko fayti e huunde e gee gone luural mon. Kulee Alla um noon
kadi ndewon e am (43:63)
Abdullaah: um noon, hol ko wai won e yime ina mbiyee
Kereceeen hannde?
Ismaail: Mio haalan maa, Abdullaah, Iisaa e almuue mum
meeaani noddireede Kereceeen. Ko ae mae ee puii
noddirde e Kereceeen e duui caggal nde Iisaa abbiti to
asamaan.
Abdullaah: Hol no nganndiraa um?
Ismaail: Aa waawi tawde um aan e hoore maa e deftere wito
gannde ndee.

15

Abdullaah: Ismaail, aa anndi gee keewe ko fayti e Iisaa-alMasiihu, kadi aa yii haalde sahaa fof haala Alla, hay ko wayno e
hoddiie men Kereceeen. Mio anndi won e Islaamiyakooe ee
njiaa haaldude e Kereceeen. Mi anndaa fof no mbaawir aa
udditoraade e yide hono nih fof e yime haa teeti e Kereceeen,
sabu um, mi nanii wonde Islaamiyakooe e Kereceeen
nanondiraani no feewi.
Ismaail: Islaamiyakooe timmue ee kaani ko hormaade
Kereceeen, sabu kame e ndewi ko defte ceniie ee. Nulaao
Mohamed ko jinooo Kereceeen. O haalii nih haala Kereceeen
no feewi.
Abdullaah: Ko goonga e maa? Quraan oo haali ko way noon?
Ismaail: Eey won aaye biio, Kadi maa a tawoy e goonga wonde
ure jogaade gilli e gooine ko een ngoni wiyooe ko min
Kereceeen. Tawata ko ina e nder mae seerene kam e juule
hakkoline, tawi kadi e ngonaa urniie. (5-82) Aa anndi
Abdullaah, so en ndaari oo aaye um firti ko ee yime ko
yankiniie.
Abdullaah: Hol fof no mbiirataa Kereceeen ko yankiniie?
Ismaail: Ko addani mi wiide noon koo nani: So tawi tan ko e
Kereceeen goongiray-goonga (laae), tawataa ko e jebbiliie e
baawe Alla, tawi ee mbai gooinal ere mae e Iisaa-alMasiihu, hono yurmeende Alla nde. Hannde oo o ngonen ina
woodi yime mawnikiniie haa heewi. een ina cikka ina mbaawi
yahrude doole mum en oole e baawe mumen to asamaan too,
ee cikka ko golle mae moe: waande yime moere,
rokkude miskineee ko aami, teddingol mae Koorka,

16

sadakuuji ii kadi e gee goe diiniyakooje baiie, maa

addan e jaaneede to asamaan too.
Abdullaah: Kono, wade gee moe, hay huunde alaa ko
bonnata
Ismaail: Mio jaan maa, Abdullaah. Hay huunde uraani wade
gee moe e wallude kadi yime e oo aduna hannde mo
ngonen; kono en mbaawaa yoirde Alla een gee mbele laatoo
coggu naatirdi men Aljanna (asamaan).

Abdullaah: Hol ko nji aa wiide? Mi ndaartaani soode naatirdi

Aljanna!
Ismaail: Kono so tawi pawen jikkeeji men ko e gee moe e
mbaeten ee, um ina firta ko njeenaari mbaanten Alla mbele
ina jaa naaten Aljanna. Kono hay so een mbaa golle move
een mbaa kadi bakkatuuji haa heewa. So wayi noon, hol no Alla
jairanta en golle men moe? Miicco seea aa anndi
bakkatuuji men pamaani, walla wona? Kadi ande fof ko en
bakkodine, walla wona?
Abdullaah: Eey,..sahaaji.. .
Ismaail: Goonga kay, Abdullaah; een mbakkodina ande fof,
laabi keewi. Ngonen ko e fuuntude koye men so tawi cikku en
ko en mbakkodintaa!
Abdullaah: Kono mi rokii haa jooni faamde ko wai golle men
moe mbaawaa wallude en.

17

Ismaail: Eey. accu mi hollu maa hol no golle men moe

mbaawirtaa duumaade; mbele aa jai kam golle moe
mbaawaa wullude gooine naatde Aljanna?
Abdullaah: uum ina gasa.
Ismaail: Ko goonga. Won aaye biio, Golle een e
ngooinaani Joomiraao mumen, een golle njahdii e henndu.
Hay huunde ko e ndai e ngartam moam. Ko um woni
majjere bonnde. (14-18) um noon, so won cikkuo ko peewo,
sabu mum wade golle moe, mbele een golle moe ina
mbaawi wallude um?
Abdullaah: Eey kay ko haata?
Ismaail: Kono Abdullaah, een mbaawi yande so golle men ko
moe so ngonaa. Quraan oo reentinii en, Wii, mbele oon njii
min kaalana on een waasoyooe golleeji mumen? een e
tampere mumen yoolii tawa ina cikka ngolli koko moi.
(18:103-104)
Abdullaah: Hmm
Ismaail: Hol fof no mbaawirten hoolaade aawoore men janngo?
Een mbaawi sikkude ko en feewe tawa en ngonaa; een mbaawi
sikkude een mbaa golle moe tawa golle men ngalaa faayiida.
Abdullaah: Kono so tawii mbaen ko golle e ngannduen ko
moe ko wayno njuulu? Ina laai, Alla jaantu en njuulu men
hono golle moe ;

18

Ismaail: Fawaaki oon; Ina gasa hay njuulu men waasa moude.
Ina haalaa e Quraan wonde Neo ina nodda bonande no
noddirta jam nih, sabu neo ina heppi. (17 :11)
Abdullaah: Kono mio sikki haa hannde golle men moe maa
mballu en.
Ismaail: Abdullaah, bakkaat ko huunde bonnde no feewi.
Moere fof nde mbaen, heewde um toe abada, waawaa
fawaade e dow toon men bakkaat. Alla adii fawde kuugal mum
e dow bakkaat. Quraan oo haalii, So tawiino Alla ina jaggirtunoo
yime batte golleeji mumen, hay gooto o woppataano e ndii
leydi; kono ombo fodanie lajal; kadi nde lajal ngal timmi fof hay
gooto mo ina waawa dirtinde waktu o , wonaa yeeso, wonaa
caggal. (16-61)
Abdullaah: A wii wonde sadak dammuuji waawaa danndude en.
um noon ko wai hitaande fof aa waa um?
Ismaail: Saabi mio sooda dammuwol ko mbele mi rokka
miskineee ee teew. Mio yii wallitde miskineee ee haa kea
teew, ko aa mi. Sabu aa anndi no teew wayi tiide hannde.
Sabu kadi mio yananaa wonaa moni fof waawi soode;
raikinaade, ko gilli am e mae, saabi mio waa um.
Abdullaah: um noon mbele mbairtaa sadak oo, ko haa Alla yo
maa (yeen maa)?
Ismaail: So goonga, Abdullaah, wonaa sabu uum. Won aaye
kaalo sadak gelooi. O wii, Wonaa tebbuuli mae, wonaa
iiameeje mae njettotoo to Alla, kono yettotoo to makko,
ummaade e mon ko njuulu. (22:37)

19

Abdullaah: Mi jaii, hay so tawi golle men moe mballaani en no

naatiren Aljanna so en maayii ina gasa laawol gonngol heo no
een naatira Aljanna. Won sikkooe njahata tawo ko jeynge, kono
e aminaaki ooyde oon, e njaltine.
Ismaail: Hol fof no e njaltirta heen?
Abdullaah: e cikkata ko gee moe e e mbai e nguurndam
mae am, maa wallue; ee cikka kadi so yime nduwani maa,
ma e caggal mae (so e maayii) maa um yaltin e heen ko
uri yaawde.
Ismaail: Mbele Quraan oo haali um?
Abdullaah: Mi anndaa nih; kono ko um woni ko yime ee
kaalata.
Ismaail: Aa anndi, Abdullaah, won Islaamiyakooe heewe
gooinooe ko kaalanaa fof; mio nana ee mbiya won e
huundeeji ko wayno: Hoo, Sehil am wii nih, sehilaae am mbii
um walla almaami am wii nih walla wii nah. " Kono tawde ko
en Islaamiyakooe een poti gooinde ko wiyaa e nder Quraan
oo.
Abdullaah: um noon mio yaafnoo. Kadi, hol ko Quraan oo
haali?
Ismaail: Moi, e no mbiiru aa won e yime cikkata ko seea
ngonata e jeynge; kono Quraan o wii, Ko luutndii um! een
waooe bone, e bakkatuuji mumen ceettini, een oon ko
yime jeynge; oon e keddotoo haa abada. (2:81)

20

um firti ko e jeynge hee e keddotoo ande fof; eew kadi,

Abdullaah, hay golle mae moe mbaawataa wallude e!
Abdullaah: Mio jogii sehil am Islaamiyake aagontooo ande
fof yime so maayii. O wii ko ombo aminii wonde aagule
makko ina mbaawi wallude e haa e ndaa e lete jeynge ngee.
Hol miijo maa e uum, Ismaail?
Ismaail: Mio sikki pot en ko ndaarde ko haalaa e nder Quraan
oo koo. Won aaye biio, Kadi rewooe ee maa mbiyoy: Aah!
Sinno duttal ina aamnotonoo! Maa min pennirtuno e no e
pennirnoo min nih! Noon Alla hollira e golle mae; nimsa
fuanae; kono e mbaawataa yaltude jeynge ngee. (2:167)
um noon ina moi wattorde hakkille wonde yime wone nder
jeynge ee, cowataa immol. e ciftorta golle mae tan ko e
nimsa.
Abdullaah: Mi anndaano uum. Mi sikkuno wonde golle men
moe, ina mbaawi wallude en, haa njalten njeynge. Yontere
ennunde ndee mi yeewtidiino e hoddiie am, een wiinooe ina
mbai jikke wonde Muhamed maa danndu um en e jeynge.
Ismaail: Hono no mbiiru maa mi nih, won Islaamiyakooe
gooinooe tan kala ko yime ee kaalani umen. Tawde noon
ko en Islaamiyakooe poten tan ko gooinde ko Quraan oo
haali koo. Nulaao Muhamed ina wiyee heen ko tintinoowo
(deentinoowo). E no Quraan wiiri, ko Alla yamiri yo O innire hono
noon: O wii, Hay batte ko njogii mi e hoore am wonaa ngartam
wonaa bonannde, so wonaa ko Alla yii. Kadi so mi annduno ko
anndotaako ma mi heatno moere haa heewa, kadi hay
bonannde wootere yettotaako mi. Miin alaa ko ngonan mi
gooino so wonaa deentinoowo e kabroowo. (7:188)

21

Won aaye goo kadi wii, Ko goonga, min neldii ma e goonga

hono kabroowo e deentinoowo; kadi min naamndaaki ma ko fayti
e yime jeynge. (2:119)
um noon, so tawii en paamii no haanirta nih oo aaye: o yii
wiide ko nulaao Muhamed alanaa tiinde ko fayti e een wone e
nder jeynge.
Abdullaah: Hmm kono so mi haalaniino um hoddiie am, maa
e mettintuno!
Ismaail: Mettina? Mio yananaa e mettintaano so tawi ee
nganndi ko Quraan oo haali koo. um wonaa miijo hoore am tan;
ko um Alla wii Nulaao Muhamed. Ndaar helmere enen, min
um firata ko Alla. um noon e nder oo aaye, Alla haaldatnoo ko
e Nulaao Muhamed, walla wonaa?
Abdullaah: Eey, mio sikki ko goonga kaal aa
Ismaail: Ko woni heen fof, so en mbii hoddiie ee mettinii heen,
um firti ko mettinani ko Alla sabu e njedditii ko ko haalaa e
nder Quraan oo koo.
Abdullaah: um noon, Ismaail, ko wai won e Islaamiyakooe
ina ngooina so tawi maayii e nder wolde jihaad, joom mumen
ko Aljanna payi tawa celaani-cel-mbaani?
Ismaail: Moi Abdullaah, wonande ma aan; hol ko firti jihaad?
Abdullaah: Jihaad firti ko fiyannde diine (hare hakkunde juule e
saliie)
Ismaail: Kadi mbele aa anndi ko firti saliie?

22

Abdullaah: Saliie ngoni joom sanamuuji (joom tooruuji) en, e

ngooinaani Alla.
Ismaail: A haali goonga, Abdullaah! um firti ko e
ngooinaani ee. Kadi, mbele aa anndi hol wiyeteee
ngooinaani?
Abdullaah: Eey, mio anndi wonde won Islaamiyakooe sikkooe
wonde Yahuudaen e Kereceeen ko saliie (ngonaa gooine);
hol ko woni miijo maa e uum?
Ismaail: Wonande Quraan, almuue Iisaa-al-Masiihu mbiyetenoo
ko Islaamiyakooe. Almuue ee mbii, Ko min wondiie Alla,
amin ngooini Alla. Kadi wonan min seede ko e yamiroore
makko min ngoni (3:52) um noon, hol fof no almuue Iisaa-alMasiihu nangirtee saliie (e ngooinaani).
Abdullaah: Mi anndaa. Ina gasa e cikkata wonde almuue Iisaaal-Masiihu ndewata ko Allaaji tati.
Ismaail: Mi roki faamde ko wai ee miijo almuue Iisaa-alMasiihu ngonaa gooine (saliie). Quraan oo haalii wonde Alla
ina seerndi almuue Iisaa-al-Masiihu e saliie (e ngooinaani).
E waade noon, Alla fawii almube Iisaa-al-Masiihu e dow een e
ngooinaani (saliie). E nder Quraan ina haala heen, (Siftor) nde
Alla wii: Eeh Iisaa, goonga maa mi ittu nguurndam maa e dow
leydi, mi abbin maa to am, mi seerndu maa e een saliie
gooinde; kadi mi waa een rewe e maa dow een saliie ma
haa ande alawma aawoore (3:55)
Abdullaah: Hmm mi meeaa miijoraade nih.

23

Ismaail: Gooine ee e e ngooinaani ee ina ceerti. Alla wii

ko almuue Iisaaal-Masiihu ee ko gooine kono wonaa e
ngooinaani. Wade a yii kay wonde almuue Iisaa al-Masiihu
mbaawaa wonde saliie (e ngooinaani).
Abdullaah: Ndeen noon, hol aawoore so woodi Islaamiyake
baro almuudo Iisaa tawi wardi um ko caliio (mo googinaani)?
Ismaail: Moi, Quraan oo haalii ko fayti e baro gooino.
Won aaye biio, Kala baro gooino wardi um amdu e
belaae, oon jaande mum ko jeynge. Ko e ngeen jeynge o
heddotoo haa abada. Alla mettinanii mbo, huii mbo, kadi maa
resan mbo lete mawe. (4:93)
Abdullaah: Kono so tawii, oon baro hoore, anndaano ko
gooino o wari?
Ismaail: Ko ina wona fof, won mo o wari e tooannge. Wonande
Quraan oo hay so tawii dey ko e juumre, ina wai haa hannde ko
joomum fawaa e gollal warde neo ngal. (4:92) Ko waawi wonde
fof, mbele aa anndi kam won aaye biio wonde Jihaad waawaa
wonande hay gooto njooaari ko ina naatira Aljanna.
Abdullaah: Ko mbii aa koo? Mbele aa joganii um daliilu?
Ismaail: Eey, aaye oo wii, Mbele amaawu mon ina e naatde
Aljanna tawa Alla seerndaani on e een haotooe tiii heen ee?
(3:142)
Abdullaah: Mi nanii won aayeeji kaali yoo yime mbare. Ko
wayno, mbaree oo neo ko bono; walla mbaree ee yime ko
saliie (ngooinaani). Hol ko woni miijo maa e uum?

24

Ismaail: Hmm Ndaaren won iin aayeeji kuutoraai ba yoo ba

seettinde wonde een mbara yime e innde Alla. Aaye gooto wii,
mbaree renndinooe ee kala to taw on e. (9:5) Aaye
goo mo e kuutorii oo wii, Nde kawru on e hare e
ngooinaani piyee heen e daae. (47:4)
Caeele ee tan ko huunde e aaye oo haalaa, walla nih hay so en
kaalii aaye oo fof maa da heen ko ngoppuen firo mum tigi-rigi.
So tawii en ndewii no aaye oo wiiri nih ngidotoen ko warde koye
men tawo.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide?
Ismaail: Enen fof ko en bakkodinooe, walla wonaa? Enen fof
een njogii sikki-sakka e faayre e nder ere men; kadi sahaa fof
een mawnina sanamuuji e nder ere men, o en mbattortaa
Alla, walla wonaa? um noon so tawii caliio ko mo gooinaani
walla sanamuyake, wade enen kadi en ngooinaani. Ndeen
noon ko adii nde een mbara woe, mio sikki haannoo ko
mbaren bakkaat e sikke gono e nder men oo.
Abdullaah: Mba en so aa jogii sehil mo gooinaani Alla, hol no
mbadataa e oon fannu, Ismaail?
Ismaail: Mi aagonoo mbo mbele ombo qirlitoo kadi o gooina
Alla. Mi aago kadi, mbele ombo annda yurmeende e yaafuya Alla
wonde e Iisaa-al-Masiihu, kadi mbele ombo wonta almuudo Iisaa.
Won aaye biio, Wii een gooine yoo e njaafo een e
aminaaki ali Alla, i jogori hetude ko e kenoo wade
(gollude ). (45:14)

25

Abdullaah: Kono, ko wai omo duwanee mbele ombo wonta

almuudo Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Hol ko haata? Alla fodanii rewe e Iisaa ee gee
keewe maanaa.
Abdullaah: Mbele ko um goonga? Yeru, ko way no hol uum?
Ismaail: Maa mi haalane um; yeru gooto nani, ummiio e
Quraan, kolliroowo gee seea e podooje Alla fodani almuue
Iisaa. O wii, (Siftor) Nde Alla wii: Eeh Iisaa! goonga, maa mi ittu
nguurndam maa e leydi mi abbin maa to am, mbele mi seerndu
maa e een e ngooinaani, kadi mi fawa een rewe e maa
dow, een saliie ma haa ande ummital (3:55)
Abdullaah: um ina wai faayiida nde o wii wonde almuue Iisaaal-Masiihu uri toowde sabu ko Alla kam fawnooe dow e
ngooinaano ee. Kono mio sikki Alla haalnoo um ko gila
waktu nguurndam Iisaa-al-Masiihu e almuue mum, ndeen, kono
um toaaki almuue makko hannde.

Ismaail: Holno um waawirta wonde, Abdullaah? Ndaar accaa

hakke. Konngui ii, Haa ande ummital. alawma ummital
suwaa tawo arde, walla wonaa? um firti ko ndeen fodoore, ina
rewi haa hannde, e kala dewo e Iisaa. Fodoore Alla nde ina
toii haa hannde kala almuudo Iisaa-al-Masiihu. Kadi mbele aa
anndi ko jogori aroyde e e ngooinaani ee? Nji mi wiide ma
ko e ngooinaani Iisaa-al-Masiihu ee?
Abdullaah: Wonaa haa no feewi.

26

Ismaail: Moi, oo aaye dewo heen ina haalana en um.

Wonande een e ngooinaani, maa mi letoy e lete tiie,
gila oo haa to laakara, wonande e ballo alanaa e (3:56) um
noon Abdullaah, e nder aaye gadano oo, Alla fodanii almuue
Iisaa huunde wande faayiida, kono e aaye iao oo, Alla fodii
huunde huliniinde faade e een e ngooinaani Iisaa. um
noon so tawii mi waawii safrude caeele am oo e aduna um
haawataa kam, sabu mio gooini Alla, hono no fodiraa e aaye
oo nih. Mio gooini kadi maa Alla wallam e aduna garoyoowo
oo Wonaa nih batte ko neo moo (peewo) walla noon
bono kono ko sabu Alla fodanii wallude, kala fof gooino
Iisaa-al-Masiihu. Ko um wai mio gooini, kadi mio jogii
hoolaare e podooje makko!
Abdullaah: Mio jogii weltaare e nande ko heewi ko fayti e Iisaaal-Masiihu, kono mio foti yahde hakadi. Wonaa e sago am,
Ismaail, mio foti yahde mi ndaara peewnitoowo motooji mbele
mi feewnita moto am ngoo.
Ismaail: Ina hawra, Abdullaah. Miin e hoore am mio foti yahde
poosto ndaaroyde bata am atakuuji, kam e nelde. Abdullaah
hoto yejjit rewde to suudu janngirdu defte nduu so tawii a
heindii ma mbele aa sooda deftere Quraan firaande e emngal
men. Eto ndarnde aayeeji kaalooji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu ii.
Caggal uum so en kawritii gonngol een mbaawa ndaardude
aayeeji ii.
Asalaamu aleykum,
Abdullaah: Wa-aleykum salaam.

27

ROGERE 2

Bale seea caggal ko min mbaynondiri, mi yiidi kadi e

Abdullaah. um hawrunoo ko e alawma Aljumaa; min
njahdi jumaa juuloyde Tisbaar. Caggal uum min njehi
wottoyaade. Nde tawnoo mi alaano golle oon kikiie,
um saabi min keii yeewtidde hay so sahaa dao.

Ismaail: Asalaamu-aleykum!
Abdullaah: Wa-aleykum salaam!
Ismaail: Ey wa, Abdullaah, no mbaddu aa e moto maa ngoo?
Abdullaah: Eey! Mio foti soodde oggi dartinooji moto ngo tawa
ko kesi;
Ismaail: Hol ko woni e oggi maa dartinooji ii?
Abdullaah: Aa anndi moto am ngoo naywii. Pot mi tan ko
lomtinde oggi dartinooji ii. Ko e uum ngon en.
Ismaail: Eey, mi yii; mbar a heii soodde deftere ndee?
Abdullaah: Alhamdu lillaah, mi soodi; mi tawii um e suudu
janngirdu-yeeyirdu defte Islaamiyakooje. Deftere ndee ina
eaa haa yooi; nde eiraa ko mbaadi kae. Maa mi holle
deftere nde ande wonde so a arii to am.

28

Ismaail: um waii faayiida!

Abdullaah: Kono, Ismaail ko ke mi janngude e teskaade nani.
Mi winndi aayeeji seea ko fayti e Iisaa-al-Masiihu, kono mi
heaani gaynude.
Ismaail: um ina moi. Hol aayeeji ke aa yiitude?
Abdullaah: accan am hakke, hawri ko mio ittii dumunna
jawtuo oo. Ke mi gaynude tan ko simoore iaere nde. No
way fof aayeeji i ke mi yiitude ko fayti e Iisaa-al-Masiihu ii
nani. Suura : 2:87; 2:136; e 2:253

Ismaail: accaa hakke no a heraani ko uri heewde e aayeeji ii,

kono moi een mbaawi ndaardude i ande wonde.
Abdullaah: Mi fodii wonde maa mi ndaartu aayeeji goi oo e
yeeso.
Ismaail: Minne mi fuiima wade aayeeji ko fayti e Iisaa-alMasiihu. Hol ko haat maa ettude ko ndenndin mi koo, mbattaa
e i maa ii? um woni aa waawi ndaarde mbele ande wonde
een mbaawa yeewtude heen.
Ko ke mi renndinde tottu mi Abdullaah koo nani:
-Iisaa-al-Masiihu ko ii Mariyam.
Suura 2:87, 253; 3:45
-Iisaa-al-Masiihu ko dandoowo (al-Masiihu)
Suura 3:45; 4:157, 171
-Iisaa-al-Masiihu ko golloowo Alla.

29

Suura: 4:172; 19:30

-Iisaa-al-Masiihu ko Nulaao.
Suura:19:30
-Iisaa-al-Masiihu ko jettinoowo konngol Alla.
Suura: 4:157,17; 5:75
-Iisaa-al-Masiihu ko konngol Alla.
Suura: 3:45; 4:171
-Iisaa-al-Masiihu ko Ruuhu Alla.
Suura: 66:12
-Iisaa-al-Masiihu ko maande wonande yime ee.
Suura: 19:21; 21:91
-Iisaa-al-Masiihu ko seede.
Suura: 4:159; 5:117
-Iisaa-al-Masiihu ko yurmeende ummoraade e Alla.
Suura: 19:21
-Iisaa al-Masiihu ko tiimtorgal.
Suura: 3:45
-Iisaa-al-Masiihu ko timmuo e nder yime feewe.
Suura: 3:46; 6:85
-Iisaa-al-Masiihu ko joom barke.
Suura: 19:31; 43:59
-Iisaa-al-Masiihu waaii kaawisaaji.
Suura: 2:87
-Iisaa-al-Masiihu hetiniraama Ruuhu Ceniio O.
Suura: 2:253
-Iisaa-al-Masiihu ummii (jibinaa) ko e mboomri.
Suura: 3:47; 19:20-21
-Iisaa-al-Masiihu owata yime ko e goonga.
Suura: 3:49
-Iisaa-al-Masiihu sellinii yime ee.
Suura: 3:49
-Iisaa-al-Masiihu wuurtinii maaye.

30

Suura: 3:49
-Iisaa-al-Masiihu maayanii saliie.
Suura: 3:55
-Iisaa-al-Masiihu wuurtii e Maayde.
Suura: 3:55
-Iisaa-al-Masiihu caggal nde maayi safaama faade dow asamaan
kadi O wuurtii.
Suura: 3:55
-Iisaa-al-Masiihu ina rokka nguurndam.
Suura: 5:110
-Iisaa-al-Masiihu ko laao.
Suura: 19:19
-Iisaa-al-Masiihu ko gartoowo.
Suura: 43:61
-Iisaa-al-Masiihu ina anndi ko fayi arde.
Suura: 43:61, 63
-Iisaa-al-Masiihu ina foti reweede.
Suura: 43:63
Ismaail: Ko ina wona fof ko njiitu mi nani, Abdullaah.
Abdullaah: Ko njogii mi e am koo ina famiri ko njogi aa koo.
Ismaail: Ina moi, Abdullaah, adan miin e hoore am mi
anndaano aayeeji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu. Njanngir mi ko
seea-seea; ko caggal uum njiitu mi ko uri 90 aaye ko fayti e
Iisaa-al-Masiihu e nder deftere Quraan ndee.
Abdullaah: Aa anndi mi hawri e Akbar nde njah mi soodoyde
deftere ndee to suudu defte too.
Ismaail: Akbar? Hol poto wonde oon Akbar?

31

Abdullaah: Akbar ko gooto e sehilaae men waktu nde ngon en e

dual men tataal. Koo gooto e ardinooe dual men ngal; so
aa siftora?
Ismaail: Eey mi siftorii Akbar! Koo neo moo.
Abdullaah: Nde kawru mi e makko (Akbar) nde, O naamndi ko
wai mio sooda deftere Quraan. Mbii moo mi kaa biio yoo mi
ndaartu deftere haaloore ko fayti e Iisaa-al-Masiihu tawa ko e
Quraan mo firo mum woni e emngal men urata faamnaade.
Min njeewtii heen seea; kako e hoore makko O winndii heen
huunde ko fayti e nguurndam Iisaa-al-Masiihu.
Ismaail: Hol ko o wii heen?
Abdullaah: O naamndii mi so tawii nji mi ko humpitaade ko
heewi e nguurndam Iisaa-al-Masiihu; hol ko wai mi soodaani
Biibal mi tara ko winnda ko fayti e Iisa?
Ismaail: Mbele ko goonga o haalii ko way noon?
Abdullaah: Eey, kono mi yiaano wairde hono noon. Mi nanii en
potaani fawde hoolaare men e Biibal sabu ko um deftere
fepindaade; um noon en mbaawataa anndude hol to woni heen
goonga e hol to fenaade woni heen.
Ismaail: Akbar ne, hol kabaaru makko ko sakkitii koo?
Abdullaah: E no o wiiri, mio sikki baasi alaa e makko.

32

Ismaail: Mio siftora enen tato fof no njannginiratno en e

kawgel (eto) so yontiinooma. Waktu koorka ne, mio yahatnoo
to makko jammaaji ii hirtoyaade. Oon sahaa ina welnoo, kono
waii ko juuti, min njiidaani caggal uum. Mio yinoo yiide mbo
hay so alawma gooto kadi. Kono mi anndaa to o hoi hannde.
Mbele aa anndi to o hoi?
Abdullaah: Alaa, mi yananaaka. Mi naamndaaki nokku makko;
Ismaail: um ina haamnii
Abdullaah: Ko wonaa uum aa jogii Biibal?
Ismaail: Eey-eey! Mio jogii Biibal. Mi janngii um ne kay.
Abdullaah: Ko mbii aa koo? A janngii Biibal?
Ismaail: Ko haata? Aa anndi mio yii janngude ko fayti e
nguurndam yime mawe, ko wayno laame, winndiyakooe,
haralleee sinemaa, yimooe; kala heen ko hakkille am addi yoo
mi anndu nguurndam mum, mi yahat to suudu defte too, mi
sooda deftere jaytoore ko fayti e oon fannu, mi jannga um.
Abdullaah: Kono Biibal ngal, ko ngal deftere Kereceeen tan; kadi
ko fawtii heen heewe mbii kam wonde gee keewe ina e nder
Biibal ngal woodaani
Ismaail: Mi sikkaani um, Abdullaah; Mi janngii Injiila mi yiyaani
heen fof ko boni e nder Taariikaaji ko fayti e Iisaa-al-Masiihu.
Abdullaah: Kono mi nanii kay Biibal ngal ko pepindaangal.

33

Ismaail: Ina haani so tawii yime ee ina cikka wonde Biibal ngal
ko pepindaangal. Mio sikki aan kam a jeyaaka e miijortooe
noon ee; sabu um oon miijotooo Biibal ngal ko pepindaangal,
oo heblanii ko hade e Alla.
Abdullaah: O heblanii ko hade e Alla, hol ko addan maa haalde
um?
Ismaail: Aa anndi Alla haalanii konngui mum, annabaae
heewe adinooe; so tawii miijo men ko wonde Biibal ngal, ko
pepindaangal um firti ko miijo men addi ko Alla alaa semmbe. E
miijo maa, mbele Alla alaa semmbe no ina waawira aynude
konngui mum, nde O rokkata i annabaae makko adinooe?
Abdullaah: So goonga! um wonaa; kono holi baawo hade
yime waylude kelme (konngui ii) e nder Biibal hee?
Ismaail: Mi sikkaani so Alla ina acca yime ee mbayla konngui
mum ii. E nder Quraan ina wiya heen: hay so tawii lee ee fof,
mbattaama kui binndiri, hay so tawii kadi maaje ee fof, ngonti
ngommbudi haa maaje jeeii janti heen, konngui Alla ii
ngasataa; sabu uum Alla ko joom doole, ko O ganndo. (31:27)
Oo aaye wii wonde Alla ko joom baawe, konngui mum
ngasataa; um noon mio gooini Alla ko ganndo kadi ombo
jogii baawe reende konngui makko. Ko wonaa um, Quraan
haalii laabi keewi wonde hay gooto waawaa waylude konngui
Alla i; gooto e aayeeji i wii, dursito ko kabra aa e deftere
joom maa nde; hay gooto kadi waawaa waylude konngui makko
i, kadi a waawaa hede dandoore so wonaa e makko. (18:27)
Aaye goo wii, Kadi konngol joom maa timmii e goonga kam e
potal; hay gooto waawaa waylude konngui makko i; ko O joom
nane e jiie. (6:115)

34

Abdullaah: Mbele aa jannga Biibal ngal sahaa?

Ismaail: Eey. Mio jannga Biibal, kam e Quraan oo fof. Ko wonaa
uum, tooange alanaa kam e janngude Biibal, ko deftere
moere. E nde haala no feewi gilli Alla faade e men. Al-Quraan
ina hollira ko tagi een poti janngude Biibal ngal. Won to haalaa e
nokku gooto wiyaa, O tellinii e maa deftere wondude e goonga,
teetinde defte telliie ko adii nde. Kadi O tellinii Tawreeta e
sarwirde ko adii, tawde ko um ginol wonande yime. O tellinii
kadi aawoore. Kala een e ngooinaani ko Alla tellini, goonga
maa ke lete!... (3:3-4)
O wii kadi, Kadi min nelii caggal mae Iisaa, ii Maryam, mbele
min kumpita mbo e um woodnoo e nder Tawreeta ko adii mbo.
Kadi min totti mbo kabaaru moo (Injiila), mbele wona ginol e
lew-lewal teetinde ko wonnoo e nder Tawreeta ko adii mbo, kadi
ko um ginol e hirjo wonande juule. (5:46)
Abdullaah: Kono cikatnoo mi Biibal ko deftere Kereceeen tan e
Yahuudaen.
Ismaail: Alaa, Abdullaah. Biibal ko deftere yime fof; siftor, nde
O wii Biibal e Tawreeta ko ginol wonande yime. um firti ko
yime fof.
Abdullaah: Kono ina haawa mi no Islaamiyakooe janngirta
Injiila.
Ismaail: Mi yiyaani ko haawni e Islaamiyakooe janngude um
en Injiila. Mio sikki Nulaao Mohamed ina annduno ko woni e
nder Injiila.

35

Abdullaah: Hol no nganndiraa um?

Ismaail: Sabu O wii wonde Injiila ko ginol, kadi ko lew-lewal,
binndi gadiii ii teetinii um, kadi ina yaynanoo juule ee.
Miiccoo seea. Hol fof no O anndirta wonde Injiila ko ginol, tee
ko lew-lewal, tawa O anndaa ko woni e nder mum?
Abdullaah: Kono anndude mbo Injiila firtaani yo en janngu um.
Ismaail: Mio sikki so tawiino Mohammed yiaano yoo en
njanngu Injiila. O haalataano ko o haali koo. Kono o waii um.
O hirjinii en nih yo en njanngu Injiila.
E no Quraan wiiri, ko um woni ko Alla yamiri yoo o haal, Wii; Eeh
yime deftere, hay huunde alaa o natii oon, so wonaa tawa
tuugni on ko e Tawreeta e Injiila kam e ko tellii e mon
ummoraade e joom mon. (5:68)
Hono no kaalirat maa mi nih Abdullaah; mio yii janngude
nguurndam yime mawe. E nder Biibal mio yii janngude
hakkilantaagal yime juule rewooe Alla. Ko um duwaaw
wonande mi; Mio yii kadi janngude Jabuura.
Abdullaah: Jabuura, deftere Daawuuda ndee?
Ismaail: Eey ko haata? Jabuura kadi ummorii ko to Alla. Siftor
kadi ko haala e nder Quraan oo. Kadi ko joom maa uri anndude,
een wone e asamaanuuji ii kam e een wone e dow leydi
ndii. Wonande Annabaae ee ne won kadi e min urni e dow
heddiie ee. Wonande Daawuuda min ndokkii um Jabuura.
(17:55)
O wii kadi, Min mbinndii nih e nder Jabuura caggal nde winndaa e
nder deftere mawnde ndee, wonde leydi ndii ronata um ko
sarwooe am moue ee (feewe). (21:105)

36

Abdullaah: Won e Islaamiyakooe ngooini ko Tawreeta,

Jabuura, Injiila
ngoni e nder Quraan oo. Hol ko woni miijo maa e uum, Ismaail?
Ismaail: Mi janngii Tawreeta, Jabuura, Injiila, mi tawii kadi Injiila e
nder Quraan.
Abdullaah: Ko goonga? Mbele aa waawi hollude mi um?
Ismaail: Eey kay kono aa foti anndude tawo ko firti Injiila. Mbele
aa anndi um, Abdullaah?
Abdullaah: Mio sikki ko deftere loownde konngol Alla tottunoo
Iisaa-al Masiihu?
Ismaail: Eey, jade Iisaa-al-Masiihu ko Injiila kono ina woodi ko
uri um,
Abdullaah. Firo goongiray goonga Injiila walla cargol kabaaru, ko
fayti e Iisaa-al-Masiihu, e ko Alla waani en batte Iisaa; kadi Alla
nelii Iisaa mbele maayaa kadi ummoo e maayde mbele een
mbaawa amteede, caggal maayde men. Ko um woni firo Injiila!
um kadi ina tawee e nder Quraan oo, siftor oo aaye, (Siftor) nde
Alla wii: Eeh Iisaa, maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi mi
abbin maa to am mbele mi seerndu maa e een saliie
gooinde, mi fawa e een rewe e maa dow een saliie
gooinde(3:55)
Ko uum woni kabaaru Injiila. Kabaaru moo o ko hol feere Alla
no dandirta en e jeynge, kadi naaten Aljanna.
Abdullaah: Feere Alla no dandirta en? Mi faamaani. Hol no aaye
o waawata yerondirde um?

37

Ismaail: Ndaar kelme ee (konngui) Maa mi wa een rewe e

maa dow hol wiiyetee e?
Abdullaah: Mbele ko almuue Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Tigi, O wii ko wonde Alla maa wa dow, kono dow oo ko
hol toon?
Abdullaah: Mi anndaa.
Ismaail: Ina woondiri e dow een e ngooinaani, um woni
bakkodinooe ee, Abdullaah, O wiyaani les bakkodinooe ee
kono Alla fotnoo wade ko gee tati, geel gadanel ngel, Alla
warii Iisaa, kadi Alla abbinii Iisaa dow, geel battindiingel ngel ko
Alla waii Iisaa poolo, wonaa tan e dow e ngooinaani kono
hay e dow maaye. Ko um um, een rewe e Iisaa-al-Masiihu
maa pool maayde kadi naata Aljanna.
Abdullaah: Naata Aljanna? Hol no nganndirtaa ee naatoya
Aljanna?
Ismaail: Moi aaye oo ina jokki, Kadi, koy e am woni nduttoor
mon. (3:55) um noon, e ganndal maa hol to Alla woni?
Abdullaah: Dow asamaan Alla ina dow asamaan. Hmmaa
anndi, Ismaail, so mi miijiima nguurndam maa, mi yii no hakkille
maa woniri e yime e
Ismaail: Alhamdullilaah. A jaaraama e manoore. A jaaraama e
miijo maa njogi aa ngoo kono, aa foti miccitaade wonde Alla

38

ina yii en. Quraan oo wii, Ko kako kadi woni jaafotooo, joom
gilli. (85:14)
Ko uum tagi mi yide yime ee, sabu Alla ina yii mi E ko ina
wona fof. Hol ko wai aa wiya wonde mio yii yime kadi
hakkille am ina e yime?
Abdullaah: Moi, jooni waii jonte ii ko mbii aa yoo mi yah
to kodiio men mi ndaaroya um. Ko o lelinooo o sellaani ko
ina wona lebbi keewi, a aagani maa ma mbo. Mi yiino mbo
janngo e mum, o selliino. Mbiino aa ko yoo mi daro mi fattu
maa e suudu sara oon nde aagantono aa mbo nde; hol ko
nduwotono aa?
Ismaail: So mio aago, aagotoo mi ko Alla. Mi aagotaako yoo
yime ee njiyam walla yoo nanam. aagortoo mi ko sabu Alla,
mio gooini, O mbo nana mi kadi maa O jaabo duwaawu am,
hono no Quraan oo wiiri, Noddee joom mon e nder nehdi, kam e
neetaare kam e suuraare (7:55)
Abdullaah: Aa anndi kam, e um haawi mi no koddiio men oo
selliri? Hol ko kaal aa nde nduwoto aa ndee?
Ismaail: So mio aaganoo awo, ande fof mi siftortu no Iisaaal-Masiihu wairatnoo kaawisaaji keewi, kadi gootel e
kaawisaaji, i o waatnoo ko sellinde awe. Won aaye gooto wii
Alla wonantu nulaao faade e sukaae Israa-il, kadi O wiya e,
e goonga , ngar mi ko mio ardi e maande ummoraade e joom
mon. E mon ngardu mi ko no mbaadi yeeso sonndu kadi mi wutta
e nder mum, e yamiroore Alla um wonta sonndu. Kadi mi sellina
jibinaao gumo, kam e awo baras, kadi mi wuurtina maaye e
weleede (yamiroore) Alla. Kadi mi janngina on ko aamat on e ko

39

ndenndint on e nder galleeji mon. um kadi ko maande wonande

on so tawii ko on goodin e! (3:49)
Abdullaah: Hol ko wai um noon aa miijoo Iisaa?
Ismaail: Hol ko haata? Alla rokkii farta e yamiroore Iisaa yoo
sellin, kadi Iisaa ko uro attaade Alla. Tawde Iisaa ko uro
attaade Alla kadi Alla rokii um fartae e yamiroo sellinde, mio
waawi duwaade e aagaade Alla sellinde neo fawaade e fartae
mo O rokki Iisaa-al-Masiihu oo.
Abdullaah: Mi faamaani no moi :
Ismaail: Miin e hoore am mi faamraani noon fof, kono en potaani
fawaade e ore men olde so een aagoo een poti gooinde.
Siftor kelme ee konngi ii. um ko maande wonande on so
tawii ko on gooine! Mio gooinnoo wonde Alla maa sellin
koddiio men e fartae mo O rokki Iisaa oo, kadi hono noon hawri
e cellal koddiio men! um ko finnde! Mi siftorii Taariik Al
Ghasali mo njanngunoo mi ko fayti e gumo mo Iisaa sellinnoo,
mio yananaa O anndaano hol no O foti sellirde. O mbo
gooinnoo wonde maa Alla sellin mbo. Nde Iisaa wii um noon
gumo o rokkam junngo maa, gumo oo gooini werti junngo
mum, kadi Alla sellini mbo.
Abdullaah: uum ina wai faayiida.
Ismaail: Hol uum, Abdullaah?
Abdullaah: Eey, neo mo Iisaa sellini jibinaao gumo oo. Hol
ko wai aa sikka wonde ko Iisaa sellini jibinaao gumo, tawi
wonaa oon mo duui mum kei nokku?

40

Ismaail: Mi anndaa, Abdullaah. Kono um ina siftina mi gila nde

Aadama e Hawaa, nde njani e bakkaat nde, enen fof en njibinaama
wume e fannu ruuhuyakaagal.
Abdullaah: Wume e fannu uro ganndal men?
Ismaail: Eey, aa waawi janngude um nder Taariik Aadama e
Hawaa e waktu nde e mbakkodini haa e njaltinaa Aljanna.
Suura: 20:125-126
Wii, Eeh (Aadama) wiya: Eeh, joom am, hol ko wai aa adda mi
oo e ngumndam tawi adan mio yiyatnoo? (Alla, kako) wiya:
Hay uum ne maandeeji amen (tinndinooje) ngariino e maa kono a
yejjitiie ko e dow uum hannde A yejjitaama (20:125-126)
Abdullaah: Ina waawi O yii wiide Aadama wumi ko rafi.
Ismaail: Alaa, Abdullaah, O yii wiide tan e goonga, ngumndam
makko ko e fannu ruuhuyakaagal, sabu ko um rewaa-rewi; um
laati kuugal bakkodinooe fof. O wii, Ko hono noon pawret en
kuugal e dow oon mo gooinaani ko joom muum tellini e mum.
E goonga lete jango ee uri juutde e bonde. (20:127)
So tawi um firti ko ngumndam rafi, um noon enen ne ko aam
ngumndam rafi haani heptaade en. Sabu uum enen fof ko en
bakkodinooe, walla wonaa? Wade um foti wonde ko
ngumndam ere men, Abdullaah. Won aaye biio, Ko haie
annaade e leydi ndii, haa e kea ere faamde, kadi e kea
noppi ko e naniri? Sabu um wonaa gite e ngumata kono ko
ere ee gone e nder becce ee ngumataa (22:46) Mbele aa
anndi ko waata e nder ere e yime mum en ngumi
ngumndam ruuhuyakaagaal?

41

Ismaail: Ender Quraan, Iisaa-al-Masiihu wii, .mio safra

jibidinaao e ngumndam (3 :49). Caggal um Alla wii Iisaa-alMasiihu, Aa sellintunoo e yamiroore am jibidinaao e
ngumndam (5:110) um noon Abdullaah, um firti ko een
poti gooinde Iisaaal-Masiihu tawde ina waawi sellinde
ngumndam men ruuhiyakaagal.
Abdullaah: Mio jogii deftere Taariik annabaae. Mi janngii
wonde ko Iisaa-al-Masiihu tan wanoo heen kaawisaaji.
Ismaail: Ko way no hol um?
Abdullaah: Ko wayno hokkude sonndu nguurndam e wuurtinde
maaye.
Ismaail: Mio gooini wonde kaawisaaji Iisaa ii ina kollira ko
kako woni dokkoowo nguurndam. O mbo waawi rokkude
nguurndam tere e nguurndam ruuhiyakaagal. Iisaa-al-Masiihu
ko ummital kadi ko o nguurndam.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide?
Ismaail: Wonande Quraan, nde Alla tagi neo Alla wuttu e nder
neo ruuhu mum, neo wonti huunde wuurnde, wondude
nane jiie e memaandi. Ndeke noon en njii no ruuhu Alla oo
jogorii baawe kam tan rokkude nguurndam. Sabu Iisaa ko ruuhu
Alla wiyetee e nder Quraan, um firti ko foofaango makko ina
jogii baawe rokkude nguurndam sonndu akkere haa wonta
sonndu wuurndu kadi maaye nguurta.
Abdullaah: Mbele aa gooini ummital maaye walla wonde ko
aayeeji ii ko kaalata koo, ko um maale tan?

42

Ismaail: Moi, Abdullaah, aayeeji Quraan ii mbiyaani ko um

walla ko uma. Ina gasa wona ii fof. E goonga Iisaa ina
wuurtina maaye kadi ombo rokka nguurndam ruuhiyakaagal
een maaye. Ko ina wona fof
Abdullaah, nde keori aa fof een mbaawi yeewtidde heen ko
heewi. Mio jogii gee goe e pot mi gollude ko adii
Takkusaan, um noon mio foti yahde gila jooni. Aa ruttoo to
jumaa too kikiie?
Abdullaah: Alaa, mio sikki njuulat mi ko galle; mi juulda e galle
am. Mio foti ndaarde so tawii moto am ngoo feewi.
Ismaail: oo e yeeso seea um noon.
Abdullaah: Ismaail, accu hakke mbaasaa yejjitde Alet garoowo,
so aa fii haa hannde yahdude e am, miin e galle am, to reenirdu
(marirdu) kulle ladde too; Walla? Addor amirgal maa nate,
accaa hakke; mbele een mbaawa hede nate keewe.

Ismaail: Moi no feewi. Mi yejjittaa um, Abdullaah. Asalaamualeykum.

Abdullaah: Wa-aleykum-salaam.

43

ROGERE 3

ande Alet Abdullaah noddi mi subaka law naamndaade

so mio waawi arde mi hacitoo to mumen ko adii nde
amin njaha to marirdu kulle ladde too. Nde min kacittoo
ndee, Abdullaah naamndii kam ko fayti e gilli Alla e Iisaaal-Masiihu.
Ismaail: Hannde ina wai faayiida yahde to marirdu kulle ladde
too. Oon alawma ina yooi hannde, Abdullaah.
Abdullaah: Ina moi sabu ande cakkittoo mi yahde to marirdu
kulle ladde too, asamaan oo ina iirunoo kadi ina waannoo wiswis .
Ismaail: Hol no moto maa ngoo way?

Abdullaah: Moto am ngoo feewnaama, kadi mi ittii ngo e junngo

peewnoowo o. Mio ittinoo, so mi alaa moto kono jooni baasi
alaa.
Ismaail: Alhamdu-lillaah.
Abdullaah: No golle maa ne?
Ismaail: Baasi alaa, kono mi heiino caeele seea e ordinateer
am. Aa anndi koddiio am luinomaama mi ordinaateer am oo,
kono o anndaano lefol ngol ina wondunoo e awu. um ei nih
bonnude ordinateer am. Alhamndu-lillah, mi heii feewnitde fof;

44

mi waii heen katorgal awu o; mio fotnoo kadi amtaade leppi

keewi.
Abdullaah: A mettinanii mbo e uum?
Ismaail: Hol ko wai mio mettina? O aagimaama mi yaafuya
kadi mi waawi feewnitde ordinateer o.
Abdullaah: Eey, kono haaju maa boni heen no feewi. Ko ina wona
fof; mio anndi ina weeru maa yaafaade hay oon bonnuo
ordinateer ma.
Ismaail: Abdullaah, Alla yaafimaama mi bakkatuuji am kadi udditii
ernde am mbele mi annda yurmeende mum e batte Iisaa-alMasiihu. Tawde noon Alla yaafimaama mi hol ko haata mi
yaafaade sehil am oo e juumre mum?
Abdullaah: Ina ea tiide mi yaafaade woe. Ina gasa tag maa
yaawde yaafaade ko sabu aa adii Alla
Ismaail: Alhamdu-lillah, Abdullaah. Mio tini, mio jogii
jokkondiral moal e Alla, hono no mbaddu mi e sehil uro
adaade mi. Mio gooini Alla ina anndi mi no feewi, kadi mio
yii anndude Alla.
Abdullaah: Hol fof no mbaawirtaa jogaade jokkondiral e Alla e no
Alla way woude nih?
Ismaail: Alla woaani, Abdullaah. Alla ina adii en. E nder
Quraan ina wiyee heen, Min tagii tigi-rigi neo kadi e min
nganndi ko woni ngoa mum, kadi min kadi uri adaade um,
hay e aol daande mum. (50 :16)

45

Alla ina adii en kadi Ombo yii yoo en nan eeraango makko.
Kadi kuccit en e makko. E nder aaye goo O wii, Kadi so
sarwooe am ee naamnditiima ko fayti e am um noon ko mio
adiie no feewi: mio jaaboo noddoowo mi waktu mo O noddata
mi oo. Yoo e nooto noddaango am, kadi e ngooina mi so e
njii mi owae e peewal. (2:186)
Kono Abdullaah, Alla fof e adaade en, en mbaawaa attaade um
sabu Alla ko ceniio enen ko en bakkodinooe. Mi haalanii ma ko
fayti e aaye gooto biio, Kala fof baawo arde e joom mum, ardi
e war-hoore oon e goonga ko jeynge woni jaande mum, oon o
heddotoo wuuraani-maayaani. (20:74)
um noon Abdullaah, hol fof no mbaawirt en adaade Alla so
tawii ko en bakkodinooe?
Abdullaah: Mi anndaa.
Ismaail: Een poti hede jokkondiroowoen e makko tawa ko
ceniio, kadi attiio Alla, tawa ko baawo yooltude hujjaaji men.
um ko Iisaa-al-Masiihu gooto waawi um; gaa Iisaa-al-Masiihu
ko ceniio, kadi ko kako uri adaade Alla. Quraan haalanii en
haa gasi wonde Iisaa ko adiio Alla.
(Siftor), nde maleykaaji ii mbii: Eeh, Mariyam hono nih woni a
heii konngol ummoraade e Alla, innde makko wonata ko AlMasiihu Iisaa ii Mariyam, lewlewal oo e aduna, lewlewal
janngo (laakara). Kadi ko o gooto e adiie Alla. (3:45) um
noon Abdullaah, tawde wonii Iisaa ko adiio Alla mio waawi
rewrude e Iisaa haa mi yottoo Alla.
Abdullaah: Kono hokkam hojom gooto. A wii een poti
gooinde e gooto ceniio; mi sikkuno ko Alla gooto tan woni
ceniio;

46

Ismaail: Mbele aa siftora, ko maleyka oo wiinoo Mariyam waktu

nde o ari haalande mbo jibinegol Iisaa-al-Masiihu?
O wii: Ko mi nelaao joomi ma, habrude ma dokkal io
laao. (19:19)
Iisaa jibinaaka tan ceniio, Iisaa heddodiima e senaare mum e
peewal mum e nguurndam mum fof. Maleykaaji ii kaaliino kadi,
Maa o haaldoy e yime e tiggaagu makko, kadi nde o yontoyi, fof
ko e yime feewe o limoytee (jeyete). (3:46)
Ruuhu Alla woni ko e Iisaa, ko uum wai Iisaa ko ceniio.
Abdullaah: Moi, mio waawi jade Iisaa ko neo ceniio, kono
hol no o waawi wairde huunde ko fayti e bakkattuuji men?
Ismaail: Won aaye gooto e nder Quraan biio, Kako (Iisaa) maa
o wonoy maande ko fayti e waktu o. Hoto cikkitoee hay batte.
Kadi ndewee e am, laawol pooccingol nani. (43:61)
Mbele aa anndi oon aaye, Abdullaah?

Abdullaah: Eey, mi nanii oon aaye.

Ismaail: Mbele aa gooini Iisaa ko gartoyoowo?
Abdullaah: Sikke alaa heen, kadi mio gooini so Iisaa artoyii, o
tellortoo to asamaan too, ko wonde aawoowo peewo.
Ismaail: E nder uum, mba en so neo warii hoore kadi
jaggaama, aawaama to yeeso aawoowo. ett en yeru so oon
golluo war-hoore irlitiima e goonga gollal wai ngal, yaafniima,
aagiima yurmeende, mbele aawoowo oo, ina jogoo yurmeende
e makko, yaafoo mbo?

47

Abdullaah: uum ina waawi wonde, kono mi alanaa um daliilu

tiio.
Ismaail: Mbele aa jogii gooinal wonde aawoowo ina jogii
fartae wonde jurmotooo jaafotooo war-hoore?
Abdullaah: Eey, Ismaail; kadi so tawii jooni war-hoore oo, ina
anndi aawoowo o; kadi ombo anndi aawoowo o, ko
jurmotooo, e nder uum, mbele kadi aawoowo oo, ina yurmoo
kadi yaafoo war-hoore oo?
Abdullaah: Alaa no wayataa.
Ismaail: um noon, Abdullaah, so tawi aa gooini Iisaa ko
aawoowo peewo aa fotnoo gooinde, kadi tawde ko o
aawoowo peewo wonde ombo jogii fartae yurmaade e
yaafaade. Quraan e hoore mum wii en wonde Alla neldii en Iisaa
mbele O holla en yurmeende makko. E nder Quraan O wii, Kadi
min mbaa mbo (Iisaa) maande wonande yime ee kadi
yurmeende ummoraade e amen ko um huunde fiaande.
(19 :21)
Tawde Iisaa ko Ruuhu Alla, kadi Iisaa ko laao ko peewo hol mo
Alla foti huutoraade mbele holla en yurmeende mum?
Abdullaah: Moi, mi fuiima faamde ko mbii aa koo; kono
mio jogii naamndal gongal. Mbele aa gooini Alla wuurnoo
ko e Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Sabu um Iisaa ko konngol Alla, kadi ko o Ruuhu mum,
ko haata?
Abdullaah: Kono ina haawa mi no Alla wuurdata e nder neo.

48

Ismaail: Hol ko haawnii e uum, Abdullaah? Mbele aa anndi

taariik Muusa nde O abbi e dow haayre ndee, o tini Alla ina oon;
E oon taariik, Alla wonnoo ko e nder kuooli cukkui. Wiyaama,
Kadi nde o ari nde, min noddi mbo bannge aamo caangol ngol e
nokku ceniio oo, oon o lekki kii woni; Eeh Muusa! Ko miin
Alla, Joomiraao Aduna oo. (28:30)
Aaye goo kadi wii, Nde o ari nde, min noddi mbo, malu
woodanii oon gono e nder jeynge e ko satii um kadi baawe
ngoodanii Alla, Joomiraao aduna oo. Eeh, Muusa, ko miin Alla
joom baawe oo, ganndo oo (27:8-9)
Abdullaah: Hol ko oo taariik haalata oo?
Ismaail: So tawii Alla ina waawi, wonde e nder kuooli cukkui,
um firti ko Alla ina waawi wonde e nokkuuji keewi. Tawde Alla
waawii wonde e nder kuooli cukkui mio sikki Alla rokataa
wuurde e nder Iisaa-al-Masiihu.
Abdullaah: Mbele ko um goonga e maa?
Ismaail: Alla ina waawi kala ko yii. Ombo jogii baawe; baawe
makko ngalaa o kaai, walla wonaa?
Abdullaah: Eey, kono mi sikkaani so Ombo waa um.
Ismaail: En mbaawaa dartinde baawe makko. Alla ko kam suii
laawol mum mbele holla en teddungal mum e yurmeende mum.
Laawol ngol Alla wai ko neldude Iisaa-al-Masiihu, mbele maaya,
kadi wuurta tawde ko yurmeende makko, mbele mbaaw en hede
Alla.

49

Abdullaah: Mbele Iisaa-al-Masiihu maayde mum, e guurtugol

mum, ko mbele Alla ina jaana en? Hmm..ko um miijo moo
wonande mi. Hol to ke aa ngoo miijo?
Ismaail: Mio anndi ina tiii faamde podooje Alla ee, kono Alla
ko hono nih fodiri.
Abdullaah: Kono e jaeeli amen njannginaa mi, ko Iisaa
maayaani. Mbele aa anndi ko Quraan oo haali?
fawaade e konngol mae: Min mbarii Iisaa e goonga, Iisaa ii
Mariyam, nelaao Alla oo tawi dey e mbaraani mbo nih, saka
e nduppa mbo, kono um ko fenaande faayodinde! een haale
ko fayti heen ngalanaa um ko laai; e ngalaa heen ganndal
teetungal, e ndewi tan ko tiieende kadi wonaa ee mbari mbo
e goonga. (4:157)
Ismaail: Mio wondi e oo aaye, Abdullaah. Ndaar tawo hol gono
e e nder aaye o.
Abdullaah: Yahuudaen, walla wonaa?
Ismaail: A haali goonga. Ko Yahuudaen gonnoo. Kadi mio
faamii e wonde Yahuudaen mbaraani Iisaa-al-Masiihu. Mbele aa
anndi een ware Iisaa-al-Masiihu?
Abdullaah: Alaa, mi anndaa.
Ismaail: Ko Roomnaae! um noon Quraan oo haali goonga,
Yahuudaen mbaraani Iisaa-al-Masiihu. Ko Roomnaae ee mbari
Iisaa-al-Masiihu.
Abdullaah: Muo seea ko njia wiide?

50

Ismaail: Taariik Oo wii wonde ko Roomnaae ee mbari Iisaa-alMasiihu.

Abdullaah: Kono Alla haalii wii wonde accataa, gooto e
annabaae mum ee waree.
Ismaail: Abdullaah, Quraan oo alaa fof o wii wonde, Alla
accataa annabaae mum walla nelaae mum ee mbaree. E dow
uum nih aayeeji keewi ina kaala ko fayti e annabaae makko
waraae ee. E yeru won to njiyataa e nokku, wiye, Alla nanii e
goonga konngol een wiie: Alla ko baaso kadi minen ko min
alue; amin ndesi konngol mae, hay warngooji ii ngaldaa e
sariya annabaae ee; kadi min mbiya e meeee e jeynge. um
ko batte ko ngollir on juue mon, ko adii! Sabu uum Alla
takkataa sarwooe mum bonande. een wiie Alla ina wondi e
amen e waasde gooinde nelaao so wonaa gaddano min
sadak cumaao. Wii: Nelaae arnooe ko adii kam e goonga
ngardiino e finndeeji wondude e ko naamndi on koo. Hol ko
wai mbar on e, um noon so tawi ko on goongiyakooe?
(3:181-183)
Abdullaah: Kono mi meeaa nande Islaamiyake biio ina
gooini ko Roomnaae mbari Iisaa-al-Masiihu.
Ismaail: Moi; so mi wii ma, um ko Alla wari Iisaa-al-Masiihu;
Hol ko mbiyataa?
Abdullaah: Waawaa wonde! Ko adii fof mbii aa ko Roomnaae
mbarii Iisaa-al-Masiihu, caggal uum kadi mbiyaa ko Alla wari
mbo. Hol fof no gee ii fof mbaawirta wonde goonga?

51

Ismaail: Moi, Abdullaah, etten yeru, so neo ettii lai

wardii um neo; een mbaawi wiide ina wona neo o, warii
mbo, walla neo o wardi mbo ko lai. Roomnaae ee ina
njerondira e lai kii, e oo oo yeru mo ndokku mi. Mio sikki Alla
huutorii ko Roomnaae mbele ngona sabaabu bargol Iisaa-alMasiihu. Aa siftora taariik yime Mohammed fiito-tonooe
becce nawii raay e gao nder wolde Badir? Hol ko Quraan wii?
Wonaa onon mbari e ko Alla wari e; kadi nde mbeddotono aa
womre leydi ndee, wonaa aan weddinoo ko Alla weddinoo um;
um wonnoo ko hulinde gooine e maande yoode
ummoraade e makko. Alla ko joom nane kadi ko O joom jiie.
(8:17)
Wonande aaye oo um noon; Hol baro gao oo? Ko Alla walla ko
yime Mohamed ee?
Abdullaah: Cikku mi ko kame io fof. Kono, hol ko addanta
Alla warde nelaao mum?
Ismaail: Alla ina jogii baawe fof. E nder Quraan O wii, wii:
Hol jogiio baawe hade Alla so tawi yiii ko warde nelaao (AlMasiihu) ii Mariyam oo? Mariyam e hoore mum, denndaangal
yime ee fof, wone e dow leydi ndi? ...Ko Alla tan jeyi laamu
asamaanuuji ii, kam e leydi ndii e ko woni hakkunde asamaan oo
e leydi ndi. O tagata ko ko welaa, kadi Alla ko joom huunde fof.
(5:17)
Abdullaah: Kono hol ko addani mbo warde Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Moi, een nganndi Yahuudaen njiiino warde Iisaa
kadi e mbaddiino maalde hol no e mbairta? Kono Alla won ko
hoddirnoo, kadi ombo joginoo anniya makko. Ko uum saabi nde

52

O wii, Kadi e (heddiie ee) ko ngoni e fewjude jamfa; Alla firti

feere jamfa mae! (3:55)
Abdullaah, Alla joginoo ko hoddiri. um wonnoo ko mbele O
feewna laawol ngol O dandirta yime, tawa ko e makko kadi
naata Aljanna.
Abdullaah: Kono haa hannde mi alaa tiindi hollirde wonde
Quraan wii wonde Iisaa maayii. Mbele aa waawi hokkude heen
daliilu?
Ismaail: Mi waawaa hokkude daliilu tawa aldaa e seedeeji. um
noon alaa e sago, naatan en wito mbele eew en so een
mbaawi hede seedeeji.
Abdullaah: Hmm um way kono,film polis nih tawa een
ndaarta yiitude goonga oo.
Ismaail: A haali goonga, Abdullaah. Ndaart en um noon so een
mbaawi yiitude so Iisaa-al-Masiihu maayii, kadi wuurti walla alaa.
Puoro en e aaye mo taraa oo. O wii, batte konngol
mae: min mbarii e goonga Iisaa ii Mariyam, Nulaao Alla
oo tawi nih e mbaraani mbo saka e nduppa mbo; kono um
wonnoo ko fenaande faayodinnde! Kadi een yeewtooe ko fayti
heen ngalanaa um tiinde hay batte e ngalaa ko wayno ganndal
laangal, e ndewi tan, ko e caeele sikke kadi e goonga e
mbaraani mbo. (4:157)
Abdullaah, accu mi naamndoo maa huunde. E oo aaye, mbele
aa waawi fellitde Iisaa ko baraao walla waraaka?
Abdullaah: Alaa.
Ismaail: Hol ko hai?

53

Abdullaah: Sabu uum yime oo aaye, ngonnoo ko e kumpa e ko

wanoo koo. e ngalaano ganndal laangal e ko wanoo koo; ko
sikki-sakka tan e mbadatnoo. e laaanooka e goonga, so tawii
ko e ware Iisaa. um noon e oo aaye, mi waawaa heen
tonngude e mbarii Iisaa walla alaa.
Ismaail: Hmmmba en so tawii ko Polis ndaaret en hono no
mbiiru aa nih, a jaii? Kadi tawa won baraao; hol no e
ndaardata ko waawata hollude baro oo? Caggal wito o hollita
um to aawirde too, walla wonaa? Kono hay e yeeso aawirde
ndre o waawaa hollirde goonga oo, so tawii o alaa seedeeji so
tawii kadi alaa biio ko kaum wai gollal ngal.
Abdullaah: A haalii goonga. Een njogii haaju e seedeeji kono hol
ceedotooo hollirde wonde Iisaa maayii?
Ismaail: um ko naamndal moal, Abdullaah. Een njogii haaju
e seedeeji ii, iin seedeeji ngoni Iisaa-al-Masiihu e Nulaao
Muhammed! Kono een njogii haaju e ko e kabri.
Abdullaah: Nji aa wiide ko Iisaa haali e ko Muhammed haali?
Ismaail: Eey! accu mi hollu maa aayeeji e ko Iisaa-al-Masiihu
haali e ko Muhammed haali; ko adii fof, Iisaa haalii. Iisaa wii,
Kadi yoo jam won e am ande alawma njibinaa mi, alawma mo
maay mi haa alawma mo ngummittoo mi e nguurndam. (19:33)
E nder aaye dewo heen, nulaao Muhammed haalii wii: Oon
woni Iisaa ii Mariyam: konngol goonga oon mo e njedditii.
(19:34)

54

E nder oo aaye iao, een mbaawi yiide wonde Nulaao

Muhammed ina wondi e haala Iisaa haali adan ka; wonde Iisaa
jibinaama, wonde Iisaa maayii, wonde Iisaa wuurtii.
Abdullaah: Kono Ismaail, e nder oo aaye, Iisaa wiyaani wonde
maayii. O wii, so o maayoyii.
Ismaail: Ko noon tigi, o huutorii konngol ngol so mi maayoyii.
tawi wonaa mi maayii, sabu oon waktu ombo wuurnoo, nde o
haalata um ndee. Hol no nguuro wiirata hoore mum maayii?
Abdullaah: Hmm Mio sikki a haalii goonga; mi miijorinooki
noon.
Ismaail: um noon, Abdullaah, hol ko Muhammed wii e haala
Iisaa? O wii, konngol goonga; mio sikki oon sahaa Nulaao
Muhammed ina fotnoo wiide, Kettoee kam; hoto mbaee jeddi e
uum, hoto njeddondiree ko heddii heen koo, kadi hoto cikkito
ee, sabu Iisaa maayii kadi wuurtii hakkunde maaye!. A yii
Abdullaah, ko um huunde laande e tuugnaade e aayeeji ii.
Abdullaah: Eey, mio siftora nde jannget en dual Quraan en
njanngii sifa annabi Muhammed. Mio sikki ko o neo peewo.
Ismaail: Tigi-rigi. um noon, so tawii en ngooinaani wonde
Iisaa maayii kadi wuurtii, um firti ko en njedditiima ko annabi
Muhammed haali koo.
Abdullaah: Ina wai gee keewe e mi faamaani e kabaaru Iisaa,
aan fof e waawde haalde ko fayti e Iisaa. Ina heddi haa jooni
kaawis gooto to banngal am. Hol ko Iisaa woni tigi-rigi?

55

Ismaail: Hoto um hawjine so tawi tan ko a faamaani. Nde Iisaa

al-Masiihu artoyi fof, wonaa faame mbo ee, o ndaartata kono
ko gooine mbo o ndaartata. Hono no o wiiri, ..;Kono Alla
abbinii mbo to mum, kadi Alla ko joom baawe kadi ko ganndo.
Hay gooto e yime deftere ndee, mo ina gooina mbo, ko adii
maayde makko. Kadi ande alawma darnge maa O seettoyo
hakkunde mae. (4:158-159)
Abdullaah: Moii, Ismaail, mio jogii haa jooni naamnde ko fayti
e Iisaa-al-Masiihu, kono waktu men jaagol to marirdu kulle too
yonti.

Rogere 4
Wonii weltaare mawnde e yiide kulle ee, to marirde ndee,
kadi tawno min ettii nate haa heewi. Caggal uum, min
njooii les lekki, amin ndaara sukaae. Abdullaah ina pija
e nder geddu he.
Abdullaah: Mio jogoo weltaare e yiide kulle ee fof haa teeti e
cewngu. Cewngu ina yooi leeol. Mio yia hay memde i;
goonga nih weeaani sabu ko e kulle aae. Mio anndi ei
mbaawi yande am.
Ismaail: Eey, kono e jamanuuji jawtui, ee kulle wonaa nih
ciforinoo; ko waktu nde Aadama e Hawaa naatani bakkaat, ko
ndeen Alla wayliri e nih.
Abdullaah: um ne haani.

56

Ismaail: Aa anndi e sahaaji yime e kulle fof ceertaano no feewi,

ina mbarondira, kadi ina mbaa golle kaaniie.
Abdullaah: Mbele aa sikki ko batte njomu Aadama e Hawaa ngu
rewi haa yime ina mbakkodina haa jooni?
Ismaail: Eey, miijo heen, Abdullaah. Aadama e Hawaa
mbakkodinii, ie mae ne mbakkodini kadi ko ummii e mae
ne bakkodini. Een mbaawi wade diidol e nder Quraan ko arnoo
e mae. O wii, Kadi min mbii, Eeh Aadama, ho e Aljanna aan e
joom suudu maa, kadi nguur on heen, no njiir on, kono hoto
atto ee kii o lekki: so wonaa um on laatoto e yime bone.
(2:35)
Alla rokkii e wellitaare wade fof, so wonaa hoto e atto lekki
ngooti kii O hai e ki; kono mbele aa anndi ko e mbai?
Abdullaah: e luutndi Alla?
Ismaail: um ko goonga! Quraan O wii, e waade noon, min
mbagginiino Aadama ko adii; kono o yejjitii, min tawaani tiinnde e
makko,
Mbele aa anndi ko ari caggal uum? O jokki e wiide, Kame
io fof (Aadama e Hawaa) e aamii heen; ndeen tan woni
ologol mae, e keddii ee cuuroro berfetti Aljanna. Aadama
luutndiima joom mum kadi woni o majji. (20:121) O aaye hollirta
en kono Aadama e Hawaa ndewri e Ibliisa ngoppi Alla. Mio
yananaa Alla mettiniino e ko Aadama luutndi hetii haala Ibliisa
kaa; waasi rewde um. Quraan wii: Caggal uum Seyaane
ndaarti mbo wii: Eeh Aadama mbele mi hollataa ma lekki
nguurndam haa abada kam e laamu ngu bonata? (20:120)

57

Abdullaah: Ina wayno Ibliisa fodanii e aduna oo. um haawnaaki

so e njaanii mbo (keiima mo).
Ismaail: Eey, kono Alla haalaniino e, haa gasi wonde Ibliisa ko
gao mae. O wii, Noon min mbii: Eeh Aadama, oo ko gao
maa aan e joom suudu maa. Ndeento ee! gila o yaltinaani on
Aljanna sabu so on njaltii on nimsat. (20:117)
Abdullaah: Aadama e Hawaa kedditiima caggal um e ngonka
kaaniika, walla wonaa?
Ismaail: Wonaa tan Aadama e Hawaa kono hay ie mae kadi;
Quraan oo wii, Kadi haalane e goonga taariik ie io
Aadama. Sukaae io e mbaii sadakeeji. Gooto e mae
sadak mum jaaa, keddiio oo sadak mum jaaaka; mo sadak
mum jaaaka oo wii mo sadak mum jaaa oo ko mi baroowo ma
sikke alaa. Alla jaanta tan ko juule. Jaanaao sadak oo wii
noon; (5:27)
Kadi maa yiyoy um e aayeeji garooji. ernde makko duii mbo
e warde miiiko; O wari mbo um noon, o yanti e fedde waase.
(5:30)
Caggal uum, Quraan o wii yime fof ko bakkodinooe. O wii, E
goonga neo timmaani, ina boni no feewi. (14:34)
Aaye goo oo wii, Sabu uum o timmaani hay seea gila e
hoore makko kadi hay batte ko o anndi. (3:72)
um noon, Abdullaah, a yii wonde yime fof, ko bakkodinooe
wonaa tan woni heen.
Abdullaah: Moi! Ko en yime tan enen fof een njuuma.

58

Ismaail: Wonaa tan njuumre famarnde, Abdullaah. Enen e

Aadama e Hawaa fof ko en gootum sabu een cuoo sahaa fof
waasde rewde Alla kadi mba en ko O ai.
Abdullaah: Ko goonga, ina gasa tawa een cuoo waasde rewde
Alla waktuuji, kono mbele aa sikki Alla, ina heddii yide Aadama
e Hawaa? Ko wonnoo heen fof O yaafimaama e, walla wonaa?
Ismaail: Eey, O mbo yinooe saabu O fodanii e yaafuya, kono
fawaade yoo e ndew sariiji makko.
Abdullaah: Sariiji? Hol iin sariiji?
Ismaail: E nder Quraan Alla wii Aadama e Hawaa, Kadi min nelii
caggal mae Iisaa, ii Mariyam, mbele teetina ko wonnoo e
tawreeta ko adii mbo. Kadi min ndokkiino mbo lInjiila, oon o
owrugol e fooyre (lampa) mbele teetinde ko wonnoo e nder
Tawreeta ko adii mbo, kadi wona ginol kadi hirjo wonande
juule. (5:46)
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide, Ismaail?
Ismaail: Moi, caggal nde Aadama e Hawaa njani e bakkaat
ndee, Alla yaafimaama e e dow sarti. Sarti oo wonnoo ko yoo e
ndew laawol makko. Alla fodanii e kadi kala ndewo e laawol
mum hee fotaani hulde kadi nimsataa. Quraan oo jokki e
haalande en wonde LInjiila oo, ko kam woni fooyre (lampa), woni
ginol famminde en wonde een poti rewde e laawol Alla ngol
kanngol woni LInjiila. um noon Alla maa danndu en e kulol.
Abdullaah: Hmmhuunde nde mi faamaani, hol ko wai Alla ina
nela Iisaa.

59

Ismaail: Abdullaah, Alla neliri Iisaa ko mbele O teetina goonga

oo kadi mbele O nawa en e laawol lewlewal Alla ngal. E goonga,
enen fof ko en bakkodinooe kadi tawde ko en bakkodinooe
een kula njodi bakkaat e lete e keoy ten e ko fayi arde;
kono Alla rokkii en teddungal e yurmeende mum mbele een
mbaasa hede njodi bakkatuuji men. Alla nelii Iisaa-al-Masiihu
mbele holla en yurmeende mum. um noon en ngalaa haaju e
hulde ko jogori aroyde caggal maayde.
Abdullaah: Kono Ismaail, mi anndaa ko wai Alla ina nelda en
Iisaa, mbele holla en yurmeende mum. Hol ko woni hakkunde
Iisaa-al-Masiihu e yurmeende Alla?
Ismaail: Abdullaah, Alla neldiri Iisaa-al-Masiihu ko no sadak
mawo dow bakkatuuji men, um ko mbele een mbaawa dadde
e lete jeynge.
Ismaail: Moi, Abdullaah, so mi miijiima Alla, ina wai huundeeji
i mi faamataa nih; kono Quraan jannginaani en yoo en mbakkilo
e faamaamuya men; O wii ko yoo en pawo e gooinal men;
Abdullaah, mbele aa wati hakkille e nokkuuji keewi e Quraan
puorii ko Eeh ! gooin e . O wiiyaani Eeh ! mon faam
e
Abdullaah: Eey, mio anndi. Mi tarii aayeeji i miin ko mi
gooino. Hol ko nji aa wiide um noon?
Ismaail: Ko nji mi wiide ko nani: so tawii en miijiima e gonka
yime ee, heewe e mae cuusaa maayde; mbele aa anndi ko
saabi uum? Saabi um ko e ngooinaani ko Alla haali koo;
kadi tawde e ngooinaani, e ngalaa jikke, sabu e nganndaa

60

ko jogori heoyde e so e maayii. Ee kula e ko jogori waoyde

ande alawma aawoore.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide?
Ismaail: Mbele mio waawi rokkude ma yeru, mbele aa faama
miijo am? ett en yeru so tawii aa yaha njillu, wuro woungo
tawa ko wuro e nder leydi ndi a meea yahde; mio sikki a
yahataa e maggo tawa a anndaa e wuro hee hay gooto, walla
wonaa? Kadi aa anndi ko saabi?
Abdullaah: Cikku mi mio waawi majjude sabu mi anndaa
mbeddaaji ii walla mi anndaa no njahran mi heen; kono mio
waawi soodde natal o mio waawa ndaarde owrui.
Ismaail: Eey kono mbele aa jai iin kabaruuji goni e natal
ngal, waawi um rokkude tan ko neo njilliio wuro ngoo?
Abdullaah: Eey, mio sikki ko goonga kaal aa.
Ismaail: um noon a yii aa dai haaju e kolloowo ma, huundeeji
ii, e hol no njahrataa e nder wuro ngoo?
Abdullaah: Ko goonga.
Ismaail: um noon so tawii won mo nganndu aa koo e wuro
ngoo walla so tawii aa anndi neo jaho e wuro ngoo, tawa ina
waawa haalande ma hol o e hono njahrataa toon, a jogotaako
faayre aa majja!

61

Abdullaah: Kono sahaaji ina ura welde yillaade nokku tawa hay
batte ko kumpiti aa heen. Huundeeji keewi faayida ii kabroyta
caggal um.
Ismaail: um ina waawi wonde goonga so tawi a anniima won e
nokku. Kono jooni haala mum ko, hol ko jogori aroyde caggal so
a maayii; mbele aa yii wade kawgel njanaa e o boni?
Abdullaah: Moi, haala maa feewi Ismaail.
Ismaail: Fawtii heen, hono no mbiiru maa mi nih, yime ee ina
kuli maayde e alawma aawoore oo fof, sabu uum e nganndaa
ko jogori aroyde e mae so e maayii, kadi ee kuli haade e
aaweede.
Abdullaah: Kono won e yime ee wiyooe kam en haaju mum en
alaa e ko jogori aroyde so maayii, e mbii ko hay gooto waawaa
anndude ko aroyta caggal maayde.
Ismaail: um ina siftina mi yeru neo mo ke mi ettude e
taariik am (daarol); ee njaha e nder wuro ngo e nganndana,
kono e ngalaa feere no e njettorto e hol kadi ko jogori hede
e, so e njettiima toon. Een poti anndude ko e jogore
majjude.
Abdullaah: E ko fayti e maa, Ismaail?
Ismaail: Mi jogaaki faayre e ko jogori aroyde e am, mi hulaani
kadi alawma aawoore wonaa hay ko laakara koo.
Abdullaah: Hol fof no mbaawirtaa wiide nih? um wayi kono
ngon aa ko e fiitaade becce nih; fawtii heen, hay gooto waawaa

62

anndude ko heoyta um caggal maayde e sikki am; ko Alla tan

anndi um.
Ismaa- il: Mi fiitaaki becce, Abdullaah; mio jogii hoolaare e
deere ko fayti e ko heoyta mi caggal maayde, um kadi fawaaki
e koyol am; ko batte Iisaa al-Masiihu; Quraan oo wii, nde
Maleykaaji ii mbii: Eeh Mariyam, konngol ummoraade e joomi
maa nani: innde makko wonata ko: Al-Masiihu, Iisaa, ii Mariyam,
maande oo e janngo, koo gooto e ure adaade Alla. (3:45)
Abdullaah: um noon, hol no Iisaa waawirta wallude ma?
Ismaail: Ko hono no mbiiru maa mi nih e nder daarol am ngol; so
tawii mio yaha e wuro wonngo ngo mi meeaa yiide mi majjat so
tawii mi anndaa e wuro hee hay gooto; moi, jooni mio jogii
mo nganndu mi janngo. Alhamdulillaah mio anndi Iisaa-alMasiihu gooto e ure adaade Alla; ko O maande oo e janngo;
um noon so mi maayii mi majjataa.
Abdullaah: Kono ande alawma aawoore, mbele a jogaaki
faayre e oon alawma?
Ismaail: Hol ko wai mio hula? Mio anndi wonde Iisaa-alMasiihu, ko nelaao Alla kadi ombo anndi ko aroyta e alawma
aawoore hee. E nder Quraan oo O wii, Maa O wonoy maande ko
fayti e waktu oo; hoto cikkito ee hay batte; kadi ndewee e am,
laawol pooccingol nani. (43:61) Tawde mio gooini Iisaa, kadi
mio rewri mbo hono ko o yurmeende ummoraade e Alla, ko
uum wai mi alaa faayre e alawma aawoore oo.
Abdullaah: Mio gooini wonde Iisaa-al-Masiihu ko gartoyoowo
gonngol.

63

Ismaail: Islaamiyakooe heewe ina ngooini um, miin kadi

mio gooini um. Hol fof no miijori aa gartugol Iisaa-alMasiihu e nder Aduna oo? Miliyoaaji yime maa njii mbo; mio
aminii wonde maa yime heewe ndaartu yiidude e makko kono
Iisaa maa anndu hol heen wone tigi-rigi almuue mum.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide, wonde maa o anndit een
rewnooe e makko e goonga? um Ko Kereceen, walla wonaa?
Ismaail: Alaa, Abdullaah, nji mi wiide ko oon gooinnooo
Iisaa, rewi um; kono faayiida oo, wonaa to bannge diine mum.
Iisaa wiyaani yime ee yo ngontu Kereceeen. Iisaa wii, Ngardu
mi e mon ko ganndal e famminde on huunde e ko fayti e luural
hakkunde mon. Kulee Alla, um noon kadi ndewee e am; e
goonga Alla ko joom am, joom mon; ndewee mbo, um noon,
laawol pooccingol nani. (43:63-64)
Abdullaah: Kono hol fof no mbaawirtaa wiide wonaa e faayiida
diine mae? Mi sikkatno ko Kereceeen tan ngoni almuue Iisaaal-Masiihu.
Ismaail: Won jibinaae e nder esngu Kereceeen, kadi ee
mbiyee Kereceeen batte esngu mae, kono um firtaani, ee
ngooini e goonga walla ee ndewi Iisaa-al-Masiihu; kono
wonde e Kerecee wallataae e alawma aawoore oo, so tawii e
ngooinaani walla e ndewaani Iisaa, kadi e njai Iisaa ko
yurmeende Alla.
Abdullaah: Mbii aa um noon ko e Kereceeen won heen e
ngonaa gooine; walla wonaa? um noon hol no mbaawirtu mi

64

seerndude hakkunde Kerecee gooino, rewi Iisaa e Kerecee mo

gooinaani?
Ismaail: Kerecee goongiray goonga ina gooini Alla danndii
um e lete bakkaat e dow sadak mawo mo, O waani um oo;
hono maayde Iisaa-al-Masiihu ndee, ee ngooini wonde ko
barke e yurmeende Alla wai e feewe kadi maa e ke yaafuya
bakkatuuji mae, kadi wonaa tan e golle mae moe e e
mbai e doole mae; ko wayi noon ina winndaa e nder Quraan,
oon ina winndaa, ko kako tan jari hulde, kadi ko kako jogii
yaafuya. (74:56)
Ee ngooini wonde Alla rokkii e nguurndam ruuhiyagal e
innde Iisaa-al-Masiihu. Mio siftora e nokkuuji o tar mi, o
Iisaa-al-Masiihu wii, So neo jibinaaka gonngol, waawataa
hede nokku Alla oo. Yuhanna 3:3
Abdullaah: Hol fof no nganndir aa um fof?
Ismaail: Moi nde tawno ko en ko e leegal Islaamiyakooe,
kadi doole e sehilaae men ko Islaamiyakooe, won kadi e
gollodiie men, wone e diineeji goi. Mio jogii musie
Kereceeen kadi; e meei tan ko moude e teddinde mi, kame
fof e anndude ko mi Islaamiyake. Waktuuji jeewte amen pawaaki
tan e gollal kono ko e fannuuji (gee goe) ko wayno politik e
gie ruuhuyakooje. Ko waawi wonde fof, minen fof e wonde
juule, hay batte, ko ina haa min naamndaade e ko e
ngooini e mum koo. E nder Quraan Alla wii Nulaao
Mohammad yoo naamndo e yime deftere ndee so ombo njogii
naamne e ko Alla holliri mbo koo, kadi so tawii aa jogii sikkitaare
e ko min tellini e maa, naamndo um noon een janngunooe
deftere tellinoonde ko adi maa. Goonga oo ummororima tigi-rigi

65

ko to joom maa: Hoto way um noon no een sikkittooe.

(10:94)
Abdullaah: Geel ngel ndoku mi faamde e Kereceeen: hol ko
saabi ee ndewa allaaji tati?
Ismaail: Hol ko nji aa wiide, ee ndewa Allaaji tati?
Abdullaah: Mi nani ko wonaa gootol, wonde Kereceeen ndewi ko
Allaaji tati: Allah, Iisaa, e Maryam.
Ismaail: um bettataa kam so tawii a haalii um.
Abdullaah: Mio miijo hono nih e jamanuuji jawtui kono mi heii
hawrude e huunde e Kereceeen naamndii mi um en. e mbii mi
wonde Kereceeen ina ngooini Alla, Iisaa e Ruuhu Ceniio oo,
kono wonaa Mariyam.
Abdullaah: Hol ko nji aa wiide? um ina wayno haa jooni ko
allaaji tati.
Ismaail: Moyi, e mbii ko Kereceeen ngooini ko Alla gooto,
kono e waktu Muhammad ina woodnoo pelle diiniyakooje
gooinooje allaaji tati walla njaggira Mariyam no Alla. Mio
gooini ko e mbii wonde Kereceeen ngooini tan ko Alla
gooto, hono no men enen Islaamiyakooe no ngooinir en
Alla gooto nih.
Abdullaah: Hol ko e njii wiide, um noon so e mbii wonde ee
ngooini Alla, Iisaa e Ruuhu Ceniio oo?

66

Ismaail: Moi, Abdullaah, hol ko nji en wiide so en mbii,

Bismillahi Rahmaani rahiim? E innde Alla, joom yurmeende,
njurumdeero; mbele mbii en ko Alla al-rahmaan e al-rahiim ko
allaaji tati i njiida, walla ko Alla gooto?
Abdullaah: Alaa, Alla ko gooto.
Ismaail: Ko goonga. So en tarii ine Alla capane jeenayi ee
mbele um firti ndew en ko allaaji keewi walla ko gooto?
Abdullaah: Gooto!
Ismaail: A haali goonga, Abdullaah. um noon een poti
janngude huunde e ko goointee koo; Ko adii nde een aawa
um; so wonaa um en njuumat e aawoore men dow ko e
ngooini koo.
Abdullaah: Kono mi nani ina woodi aayeeji keewi e nder Quraan
biyooji wonde Kereceeen moaani kadi ko bone.
Ismaail: Mio sikki aayeeji ii njii wiide tan ko won e yime
deftere ndee ko noon mbayi, kono wonaa fof. Quraan Oo wii,
Kono kame fof e ngonaa gootum; Ina woodi e yime deftere
nde, fedde foocciinde, e nganndu aa so jamma arii, iin
waktuuji njanngat aayeeji Alla i ina cujja. (3:113)
Won kadi aaye biio, Ina woodi e ngoonga e nder yime deftere
ndee een gooine Alla e ko tellinaa faade e mon e um ko
tellinaa kadi faade e mae; Ee njakinanii Alla, kadi e
njeeytataa aayeeji Alla ii coggu maayngu. Ko een njodi mum
en woni to joom mum en. E goonga Alla ina jogii ina heblanii
ndesaari ndii. (3:199)

67

Abdullaah: um noon so tawii aa yeewtida e musie ma ko

fayti e diine, hol no wayata e maa so tawi won ko hakkille maa
nanngaani? Mbele e um mettu maa haa naatanaa fitina?
Ismaail: Alaa Abdullaah; ndeen mi tooat. Quraan oo wii, Kadi
njeewtidee e yime deftere ndee tawa ko e newaare (29:46)
um firti ko so tawii een njeewtida e yime deftere ndee kaan
en ko hollude newaare e no fotiri.
Abdullaah: Hmm um noon mbele musie maa Kereceeen e
meeaani haalande ma ko fayti e Iisaa-al-Masiihu?
Ismaail: Eey, sahaaji; so tawi min ndentii waktu fooftere hakkunde
alawma, walla so min njaltii gollal, amin kaalda gee keewe ko
jiidaa tan e gollal ngal. Fawtii heen alaa fof ko uri feewde e
jeewte amen ruuhuyakooje.
Abdullaah: um noon hol jeewte keew aa dadude e mae?
Ismaail: Ko fayti e nguurndam, galleeji, gollal; sahaa gooto e
sehilaae am ina yia haalde ko fayti e caaeele gare e mum
yide ndaartude tinndinooje. Mi etoo waktu fof, hirjinde mbo e
gooinal, barke e yurmeende Alla kadi tawa aldaa e sikkitaare.
Mi haalana e yoo e janngu defte ceniie ee, mbele ee njiita
laawol e fooyre Alla ndee.
Abdullaah: Mbele ee njaa tinndinooje maa?
Ismaail: Eey, haa teeti e een gooine Iisaa-al-Masiihu, ndewi
um. Alla ko podano e poolgu e dow caeele mae, jiidaa e
een e ngooinaani e ngaldaa e amaawu, kadi e ngalaa
neo balloowo e; hono no wiira e nder Quraan oo, (Siftor) nde

68

Alla wii: Eeh, Iisaa, e goonga maa mi ittu nguurndam maa e dow
leydi, mi abbin maa to am, mi seerndu maa e een e
ngooinaani ma, kadi mi waa een rewe e maa dow een e
ngooinaani ma haa ande alawma ummital. So um yawti ko
e am nduttoto on; kadi maa mi aawoy hakkunde mon e uum
ko woni luural hakkunde mon; wonande een e ngooinaani
ma mi letoy e lete muuse gila oo e aduna haa e laakara,
wonande e danndoowo alanaa e. (3:55-56)
Abdullaah: Aa anndi Ismaail, ko um jogor um tode; een
poti hootde hade men leppude.
Ismaail: A haali goonga, Abdullaah; kono adii nde een ceerta,
mio yinoo haalande ma wonde Aset garoowo kew ina galle am.
Mio yinoo kawraa heen so aa datora.
Abdullaah: Hol ko oon kew woni?
Ismaail: Ko kew mo min njii waande miam, min njinoo ko
mawninde sabu gollal kesal ngal Alla newnani mbo ngal.
Abdullaah: um waii faayiida! Al hamdul lillaah! Maa en njiidir
Aset um noon. A salaamu aley kum!
Ismaail: Wa aleykum salaam!

69

ROGERE 5
Aset pawtiio heen oo Abdullaah arii to am hawritde e
kew hee; wondude e miam oo, e won e sehilaae mbele
min mawnina ko miam oo hei gollal ngal koo.
Min mbai kew oo ko e nder ngesa sewo-sewo caggal
galle oo. Nde yahnoo haa yime ee fof njehi, miin e
Abdullaah min keddii e nder suudu min njokki e jeewte
amen.
Ismaail: Al hamdu lillah, miam oo daii gollal. O jooiima
seea. O gollaani, min aagiima o heii gollal; kadi ko ngal oo
gollal nih uri gollal makko adan ngal; Alla ko moo, Alla ko
joom yurmeende faade e men.
Abdullaah: Waktu fof aa haala yurmeende Alla. Hol ko nji aa
wiide oo?
Ismaail: Yurmeende Alla ndee ko dokkal ummoraade e makko;
hay batte ko mbaaw en wade haa coodt en nde saka ruttude
nde. Mio yinoo rokkude ma yeru aa jaa?
Abdullaah: Eey kay.
Ismaail: Mba en jooni mio jogii mobel, mi wii yoo a lootan am
um, kadi mi yo maa kaalis so a gayni. Mbele oon mi hollii ma
yurmeende?
Abdullaah: Alaa so tawi mi looti mobel maa, aa joganii mi
huunde.

70

Ismaail: Kono so mio anndi ka mbaaso hay dara a alaa, kadi

mio rokku maa kaalis hono no dokkal meere, um firti ko a
ittaaka, yoo a wa huunde e nder uum mbele aa sikki ngon
mi ko e hollirde ma yurmeende?
Abdullaah: Eeyum firti ko a holli kam yurmeende.
Ismaail: Moi, Abdullaah, Alla rokkii en Iisaa-al-Masiihu dokkal
meere, hono no yurmeende mum Quraan oo wii en: Kadi maa en
mba mbo maande wonande yime ee kadi yurmeende
ummoraade e amen; ko um huunde fiaande (19:21) Aaye
goo ina sifoo hol ko wai een njogii haaju e yurmeende Alla.
O wii, Kadi so wonaa no fof barke kam e yurmeende Alla hay
gooto e mon waawataano laade (24:21)
Abdullaah: Hol fof no mbaawirtu mi hede yurmeende makko?
Ismaail: Wa tan gooinal maa e hoolaare maa e Iisaa-alMasiihu, hono ko kam woni yurmeende Alla, ko uum tan waawi
lainde en, kadi sellinta en.
Abdullaah: Hol ko firti, wade gooinal mum e hoolaare mum e
Iisaa-al-Masiihu, hono yurmeende Alla?
Ismaail: Alla ina yii yirlitaare (tuubgol) hono waylude jikku e
miijooji.
Abdullaah: Hol ko wonanno waylude jikku e miijooji?
Ismaail: um firti ko hoto en cikku Alla jairanta en ko batte
golle men, po en tan gooinde ko e barke e yurmeende Alla e

71

Iisaa-al-Masiihu mbaaw en hede Alla, so uum yawti, een

mbaawi hede barke, yurmeende kam e yaafuya Alla!
Abdullaah: Mio sikki tigi Alla hollii ma barke e yurmeende mum
aan e galle maa; so goonga mio weltii e ko mie oo hei gollal
moal koo. Mio weltanii mbo no feewi.
Ismaail: No gollal maa, Abdullaah?
Abdullaah: Al hamndu lillaah, mio jogii gollal moal; njodi
moiri, baasi fof alaa e gollal ngal; kadi mi jogaaki caeele
kaalis.
Ismaail: um ko huunde moere, Abdullaah.
Abdullaah: um fof e waade noon, baasi alaa e gollal hee, baasi
kadi alaa e am, kono haaani sahaaji mio jammbita. Nji mi
wiide ma ko wonde kaalis e gee e njogii mi ee mbaaani mi
neemiio.
Ismaail: Nji aa wiide ko a neemaaki e dow uum fof?
Abddullah: Ko noon. Hol no mbaawirtaa neemaade, Ismaail?
Alaa ko ngon aa so wonaa ko a jannginoowo; mbii aa ko gollal
jannginoowo yoataa no feewi; kono kala nde ndaar mi yeeso maa
njiyat mi ko aa heewi jam.
Ismaail: Abdullaah, sehil am hay so tawii njodi am heewaani
mio yetta heen Alla, e ko rokki mi koo. Ko ina wona heen fof hay
huunde ko duumotoo e oo aduna. Kono mi daii jam sabu mio
gooini Iisaa jogiio jam kadi baawo rokkude mi jam oo. Iisaa

72

wii, Kadi yoo jam won e am ande alawma mo njibinaa mi,

alawma mo maay mi haa ande ummittoo mi. (19:33)
Abdullaah: Mi alaa jam; e nder am, mio tina ko mi maayo e
ruhuuyakaagal.
Ismaail: Mbele aa siftora Taariik Iisaa e sonndu nduu? Mio
sikki en kaaliino ko fayti e oon Taariik. um wonno ko hono no,
Iisaa wuttirno e nder sonndu akkere, ndu wonti sonndu
wuurndu; O wii, Kadi nde O wiyata: Eeh Iisaa ii Mariyam, siftor
moere am e maa aan e neene maa e waktu nde kebbinirtuno
maa mi ruuhu ceniio oo; e tiggaagu maa aa haaldatnoo e
yime, hono no kellifaao nih; mio janngintuno maa deftere
ndee, ganndal, Tawreeta e LInjiila! Aa feewnatnoo ettaa
akkere mbattaa um sonndu e yamiroore am um wonta
sonndu; aa safratnoo kadi e yamiroore am; jibinaae e
ngumndam e joom baraas; kadi e yamiroore am aa wuurtintunoo
maaye. Mio danndanno maa e sukaae Israail waktu nde
ngaddantuno aa e maandeeji ndee; kono een e
ngooinaano ina mbiyatnoo ko um enngi laai. (5:110)
Quraan oo ne kay haali wonde Alla maa neldu Iisaa. ...Kadi
maa o won nelaao faade e sukaae Israa-il (kadi o wiya e ) e
goonga ngardu mi e mon ko maande ummoraade e joomi mon;
wonande on mio feewna akkere e mbaadi sonndu kadi mi wutta
e nder heen e yamiroore Alla um wonta sonndu; kadi mio
sellina jibinaao e ngumndam e oon awo baraas kadi mi
wuurtina maaye e yamiroore Alla mi janngina on ko oon aama
e ko oon ndenndina e galleeji mon. um ko maande wonande
on; so tawii ko on gooin e! (3:49)
Abdullaah: Eey mio siftora mi haaliino ngol daarol, ko um
daarol banngol faayiida!

73

Ismaail: Ndaar ko Iisaa waawi wade, ombo jogii baawe

feewnude colli tawa ko akkere kadi e baawe makko o waa i
guuri. Ko wonaa um tan Iisaa ina jogii baawe wuurtinde
maaye. Alla rokkii mbo baawe wattude fittaandu e colli mahraa
i akkere, kadi e wuurtinde maaye. um firti ko Iisaa ina jogii
baawe ko wonaa tan watude fittaandu kono kadi e
ruuhuyakaagal. Ko um wai mio jogii hoolaare e Iisaa hono
ko o dokkoowo nguurndam. O rokkii kam nguurndam
ruuhuyakeewal.
Abdullaah: Aa anndi, Ismaail, mi miijiima e ko kaal aa e Iisaaal-Masiihu ko kono mio jogii haa jooni naamnde; Hol ko wai
een poti gooinde Iisaa-al-Masiihu; kadi ndew en e mum,
wonande ma?
Ismaail: Jooni so tawii aa hebii een mbaawi ndaarde aayeeji e
nder Quraan mbele eew en ko wiya heen; mio sikki daii nih ko
njeewtu en ko fayti e nder majji.
Abdullaah: Eey kay, mio hebii.
Ismaail: Mio jogii firooji Quraan haa heewi, aa waawi tardude e
am aayeeji ii so uum yawti mi fammin maa won e nokkuuji.
Suura:20:121 wii, Kame io fof (Aadama e Hawaa) e aamii
heen, um saabi ologol mae kadi ee mooroo berfetti
Aljanna. Aadama luutndii e dow uum joom mum um woni O
majji. Oo aaye holliri ko no njaatiraae men Aadama e Hawaa no
njanirnoo e bakkaat e luutndogol mae Alla.
Suura 33: 72 wii, Miin tottiino ma asamaanuuji ii, leydi ndii kam
e tule ee, teddeendi roondaade donngal wade ko moi e

74

ruttude bonande. Sabu um waasde feewde (timmude) e hoore

maa kadi e waasde um anndude.
Oo aaye holliri ko gila ndeen, yime fof ko bakkodinooe, fof ko
bakkodinooe, wonaa tan woni heen. Enen fof en kollirii waasde
en yoneede en njoodaani e hoolaare Alla ndee.
Suura 20: 74 wii, Kala fof garo ina wari-hoore to joom mum oon
e goonga ko jeynge woni jaande mum, oon o o maayataa, o
wuurataa.
Oo aaye hollirta, Alla ko laao; en mbaawaa yettaade to mum
een mbakkodini so uum waii maa Alla naw en jeynge o
keddoto en haa abada.
Suura 5:95 wii, Eeh gooine! Hoto mbaree kullon e waktu
ngonon e anngal, kala e mon baro kullel e belaae mum, yoo
yoir um e jawdi mum ndariindi tolno ko o wari koo, hono
aawoore nde yime io naattue e nder mon nih, kadi um
wona no sadak mo o yettinta e kaaba oo faade e miskineee,
walla noon tuubaabuya (njaafnordi) hono ndi amminirta
miskineee walla o yoira um koorka. uum ko mbele ombo
waasa meede mette gollal ngal o wai ngal. Alla yaafinooma ko
yawti kono kala fof duttiio e bonannde, Alla halkat um. Alla ko
joom baawe ombo jogii baawe halkude.
Oo aaye hollirta ko wonde so tawii en mbaii bakkaat no O
mawniri, walla no O famiri fof, ko een poti yode. Kadi ne
njodi bakkatuuji ii haani ko tolnaade e hakke bonannde
waaande ndee. Een mbakkodina ande fof, um noon so tawii
een njokki e bakkodinde, holi baawo anndude ko njogor en
yooyde battane mum?
Suura 5:27 wii, Kadi yeewtan e e goonga taariik sukaae io
Aadama; kame io fof e meeii yaltinde sadakuuji; gooto e
mae jaanaa sadak mum, keddiio oo jaanaaka sadak mum;
oon mo jaanaaka wii: ina laai ko mi baroowo ma; goo

75

jaanaao sadak oo wii: Alla jaanta tan ko ummoraade e

gooine.
Kadi Suura 22:37 wii, Wonaa teewu mae walla nih iiam
mae ko waawi yettaade to Alla, kono so wonaa gooingol mon
alaa ko ina ummoroo to mon haa yettoo mbo.
ii aayeeji kollirta en, ko hono no yime etortonoo, wade
sadakuuji dammujii, miijaade wonde teewu nguu kam e iiam
am ina mbaawi deinde Alla e fitina mum; kono Quraan oo
haalii wii wonde sadakuuji ii mbeltintaa Alla; yime ee puii
wade sadakuuji kono Alla jairanta e ko batte neo peewo.
Kono hol to peewo heotoo tawde enen fof ko en bakkodinoo
e?
Suura 74:56 wii, Kono e ciftoroyta ko so Alla ina welaa ko kako
tan haandi e huleede sabu ko kako jogii yaafuya oo.
Oo aaye hollirta wonde ko en mbaawaa wairde, koye men
feewe, tawa ko doole men ole; ko Alla woni aawoowo kadi ko
kako waata yime feewe; en mbaawaa hede peewal e wade
en golle moe walla sadakuuji tan. Suura 5:33 wii, Njodi een
waddooe e Alla e nulaao mum, kadi nduttoo ina koomta yime
e dow leydi ndii ko wareede, nduppee walla juue mumen taee
koye mum en taee luut-luutondiree walla ndiiwee e leydi ndii;
ko um wonata koyeere mae, oo e aduna kadi e laakara,
battane mae (ndesaari mae ne) wonata ko lete mawe.
um firti wonde ko kuugal bakkodinooe ko yoo mbare, nduppe,
junngo e koyngal taee luut-luutondire walla noon ndiiwee e leydi
ndii - e koyne e aduna, ko uri uum bonde ndesaari mae ko
lete kuliniie, toon to laakara.
um noon Abdullaah, caggal nde njii aa ii haalaaji mbele aa
aminii een mbaawi dadde e kuule Alla ee?
Abdullaah: Caggal nde kettii mi kuule ee, Alla yamiri wonande
bakkodinooe ee, mi sikkaani so tawii een mbaawi dadde.

76

Ismaail: Ko wai?
Abdullaah: So mi miijiima tawat mi ko hay gooto timmaani
(feewaani). Een njuuma kadi hay gooto laaaani cer.
Ismaail: um noon, een kaandi e lete, walla wonaa?
Abdullaah: Mio sikki um; kono ko wai aa haalana mi um fof?
Ismaail: Kaalirat maa mi um ko mbele aa miijoo e bonannde
kam e musiiba bakkaat oo! Mbele aa waawi miijaade kuule e
njogor en hede e batte bakkatuuji men?
Abdullaah: Ina hulinii mi yiaa miijaade ko fayti heen.
Ismaail: um noon Abdullaah, janngan am aaye deftere maa
Quraan ndee.
Abdullaah: Nji mi ko ngoppira noon.
Ismaail: um noon, so mi faamii a yiaa kuule ee pawoo e dow
maa, walla wonaa?
Abdullaah: Hay seea!
Ismaail: Miin e hoore am mio sikki ne kay, hay gooto yiaa ee
kuule bone pawoo e dow mum.
Abdullaah: Mio aagii ne kay hoto um yanoy e dow am

77

Ismaail: Wonaa ko nji mi kono um aroyta e bakkodinooe ee

fof.
Abdullaah: Kono Alla ko jaafotooo.
Ismaail: Eeh, kono kadi dey Alla ko peewo, kala bakkodino
haandi ko e lete.
Abdullaah: Kono Alla ko jurmotooo kadi ko O njurumdeero.
Ismaail: Ko goonga laao kaal aa, Abdullaah. Ko um wai
Alla feewnii laawol ngol een mbaawira dade e kuule jeynge.
Abdullaah: Hol noon?
Ismaail: Ndaaren Suura 5:33
Ngol oo njanngat mi ko e deftere maa Quraan ndee. Njodi
een waddooe e Alla e nulaao mum ee, nduttoo ee koomta
yime e dow leydi ndi ko yoo mbare walla nduppe walla juue
mumen kam e koye mumen taee luut-luutondiree walla boom
njaltinee leydi ndii, um wona koyeere mae oo e aduna e
laakara fof, um wonanoyae lete mawe toon. accu hakke,
wa ee gee fof, e kaandu en: wareede en, nduppe en, juue
men e koye men taee, luut-luutandiree, ndiiwe en, koyne en
e aduna kadi keoy en lete bone laakara. Jooni noon
Abdullaah, miijo e um oo wa jooni yeru so Alla arii e maa
wii ma, Abdullaah, ko mi peewo, kadi ko mi garo halkude ma,
sabu ko a bakkodinoowo; kono heen bannge mio yi maa no
feewi, sabu ko mi njurumdeero kadi ko mi deenoowo ere, mi
yiaa keaa lete; mi feewnii laawol ngol ndanndirtu maa mi e
kuule; am laawol am meere-meere hono yurmeende ummoraade
e am; yurmeende nani. Won mo njogii mi mo ina soodta lete

78

maa. O jibinaa ko e ruuhu am laao; ko O konngol am; O jibinaa

ko hono yurmeende amen. Ko O ceniio. O wardaa ko
sabaabunde maa; O duppiraa ko sabaabunde maa; juue makko e
koye makko ngaairaa ko batte lete maa; mi wuurtinii mbo e
nder maaye mbele keaa foolde maayde kadi keaa nguurndam
Aljanna; kadi maa O won ballo maa e oo aduna e laakara, sabu ko
mi mawnino mbo oo e aduna kam e to laakara; kadi so tawii a
jaii mbo no lomto yolnde maa roondii lete maa, um noon a
daii e aawoore!
Jooni noon, Abdullaah Alla alaa mo wonani, walla wonaa?
Abdullaah: Eey..
Ismaail: um noon, so Alla rokketeno neo hono nih mbele aa
jaatno ngaal dokkal?
Abdullaah: Eey-eey mi jaat. So mi daii mo, ina etta lete am
roondoo so mi riiwtii um tawata ko mi kaangaao so Alla
rokkat no mi mo ina ara roondaade lete am, hono nih maa mi
diccotono e yeeso Alla mi sujjana um, mi yetta um e ko O
addani mi doondotooo bakkatuuji am koo.
Ismaail: um wonaa tan taariik, Abdullaah Alla ina yii en e
goonga!!! O neldiri Iisaa-al-Masiihu ko mbele roondoo lete men;
so tawii en ngooinii Iisaa hono no sadak mawo mo Alla fewji
mbele cootto en, um noon en keataa lete jeynge; Iisaa
waraama, duppaa, kadi juue mum e koye mum ngaaaa. O
wairi um fof ko mbele een ndaa e kuugal kaanduno en.
To Suura 3:55, O wii ko Alla warii Iisaa-al-Masiihu, O wuurtinii
um kadi, O abbitinii um to makko. E dow uum Alla fodii
amtude almuue Iisaa dow saliie ee. Siftor nde Alla wii: Eeh
Iisaa, e goonga, maa mi ittu nguurndam maa e dow leydi, mi

79

abbin maa to am, mi seerndu maa e een e ngooinaani; kadi

mi waa een rewe e maa dow een e ngooinaani haa ande
alawma darnge. (3:55)
um noon Abdullaah, so tawii en ngooinaani Iisaa-al-Masiihu,
kadi en ndewii e mum, maa en abbine dow kadi nguur en to
Aljanna.
Abdullaah: ande fof mio sikka ko e moere am e golle am
moe ee mbaan mi Alla jairanta mi; kadi ande fof amaawu
am ina woni wonde Alla maa jaan am, mi naata Aljanna; kono
jooni mbii aa mi ko e yurmeende e ballal mum kam e gooingol
Iisaa-al-Masiihu e dewgol e mum tan waawi wade mi jaanaao
to Alla. Hol no mbaawirtu mi hede ballal e yurmeende Alla?
Ismaail: Mbele aa yii noddude Iisaa-al-Masiihu jooni?
Abdullaah: Mi anndaa hol ko mbiyat mi
Ismaail: Mbele aa jaa mi aagonoo en e innde maa?
Abdullaah: Mi jaii. A jaaraama, Ismaail.
Ismaail: Bismillah Alhamdulilaah, mio yettu maa no feewi Alla, e
innde nulaao Muhamed garduo harude e reentinde kuugal
bonngal pattungal bakkodinoowo hono am. Mio yinoo yettude
ma, kadi. Alla nde kollu aa mi ballal e yurmeende maa ndee
neldu aa Iisaa-al-Masiihu mbele ina roondoo kuugal am ngal
kaandunoo mi. Jettooe ngoodanii ma, kadi Alla nde nguurtin
aa Iisaa hakkunde maaye abbitin aa um to asamaan mbele
min ne kadi mio waawa abbineede e nguurndam to asamaan,
laakara janngo; Aamiin.

80

Gila ndeen, mio jokki e hawritde e Abdullaah mbele min

njeewta jeewte ruuhuyakooje kam e njuulu.
Njodi een haooe e Alla e nulaao mum, ndutto ina
koomta aduna oo, ko yoo e mbare, walla e nduppee
walla juue mae e koye mae taee luutluutondiree, walla e ndiiwe e leydi ndii, um wonana e
koyeere oo e aduna e laakara, toon to e tawoyta lete
bone. (5:33)
haa heddii een tuube ko adii nde ina njana e
baawe mon: nganndee um noon, Alla ko jurmotooo
kadi ko jaafotooo. (5:34)
Alhamdul lillaah! Een njetta Alla e gollal mum tawde
een mbaawi hede yaafuya bakkatuuji gila oo e aduna.
Hol ko urannoo um bonde so tawii en keaani ballal e
yurmeende Alla e Iisaa-al-Masiihu ko adii nde een
maaya.
Alhamdul lillaah, en njettii Alla nde suanii en yoo en
nganndu tuubde, e no O holliri en wonde kereten
yaafuya bakkatuuji men, keen nguurndam haa abada to
asamaan (Aljanna) tan ko e ballal e yurmeende mum e
Iisaa-al-Masiihu.
Alhamdul lillaah en njettii Alla e nde udditani en ere
men haa mbaaw en anndude laawol pooccingol e ballal
(moere) makko kam e yurmeende makko e Iisaa-al-

81

Masiihu jarlitiio yoo ware, duppee jai yo juue e koye

fof yoo ngaae mbele ama lete e kaanduno en oo e
aduna haa e laakara.
Mio aago yoo on nda jam caggal nde njanngu on
ndee deftere.
Yoo Alla uddit ere mon mbele ke on anndude ballal
(moere) e yurmeende Alla ndee. Aamiin
Asalaamu-Aleykum wa-rahmatul laahi wa-barakaatuhuu.

Jettooje
Aayeeji Quraan Ceniio kaalaao e ndee deftere ittaa ko e (deftere Quraan
seniinde ndee, waanjitaande e ko laai e emngal Latee, firo Farayse
(Tuubakoore.)
Binndol Farayse (Tuubakoore) ngol reftii caatagol mum ko yiilirde mawnde
nde witiyakooe gannde Islaamiyakooe ndee IFTa nde Janginooe e
ardiie diine. A H 1429,2008
Een njii yettude een wallit e en e golle deftere ndee gila e firooe haa e
saatotooe e een kadi wallit e e muulngo.

82

La croyance dIsmail
Je mappelle Ismail. Je suis musulman, dune grande famille
musulmane dans un pays non-arabophone. Pendant quelques
annes jai travaill comme enseignnant. Jai un cher ami qui
sappelle Abdullah. Nous habitons le meme village, et nous
sommes des copains depuis lenfance. Nous avons grandi et jou
ensemble. Nous sommes alls a lcole ensemble. Parce que
nous sommes de si bons amis, nous pouvons naturellement
discuter de tout ce qui se passe dans notre vie, ou de nimporte
quelle chose que nous voulons. Jaime parler des choses
spirituelles. Voici des exemples de conversations typiques que
jaurai pu avoir avec mon ami musulman Abdullah.

Gooningol
Gooningol Ismaail
Mbiyetee mi ko Ismaail. Ko mi Islaamiyake. Ummii mi ko e
galle mawo Islaamiyake e nder leydi ndi emngal Arab uraani
haaleede. Mi janginii duui keewi e due Farayseyakooje.
Mio jogii musio gooto omo wiyee, Abdullaah. Minen koddi e
wuro wooto, kadi ko min yahdiie gila e cukaagu. Ko minen pijji
kadi mawnidi. Minen jahdi dual Farayse, gila e cagataagal amen.
Saabu uum ko min sehilaae teddue, amin njeewtida e nder
amen gee fof baawe wonde e nguurndam amen walla nih
huunde fof nde min njii. Nji mi wiide ko gee e min uri
waawde yeewtude uri abboraade ko gee ruuhuyakooje (ko
diwti ganndal men). Yeru seea e jeewte ngoow mi dadude e
musio am Abdullaah e nani.

83